Osallistumisesta hyvinvointia eläkeiässä

Tutkimus muistuttaa, että aktiivinen kolmas elämä on myös voimavara

Millaista on työelämävaiheen jälkeen koittava ”kolmas elämä”, jota eläkeikäiset elävät? Dosentti Ilka Haarni perehtyi aktiivisten eläkeläisten arkeen etnografisen tutkimuksen keinoin. Hän seurasi eläkeläisten yhdistystoimintaa, harrastuksia sekä vapaaehtoistyötä ja haastatteli toimintaan osallistuvia. Tutkimuksen tuloksena valmistui tietokirja Kolmas elämä – Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa (Gaudeamus 2010).

Ikääntyvässä Suomessa eläkeikäisten elämäntavoilla on jatkuvasti kasvava merkitys. ”Kun Suomi ikääntyy ja suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, on tarpeen katsoa tarkemmin, mitä eläkkeellä tehdään ja mikä tämän tekemisen merkitys on yhteiskunnassa ja eläkeikäisille itselleen”, toteaa Haarni. Myös työikäisten on hyödyllistä perehtyä tarkemmin tämän kasvavan väestöryhmän elämään – kyseessä on omakin tulevaisuus.

Haarni noudatti eläkeikäisten aikatauluja, kulki heidän reittejään ja löysi tekemisen ja tapaamisen yhteisöjä, joilla oli suuri merkitys eläkeikäisille toiminnan ja kohtaamisen areenoina. Osallistumaan houkuttelee eläkeiässä moni seikka: toiminnan sisältö, yhteisö, vuorovaikutus, oman panoksen antamisesta syntyvä tyytyväisyys, oppiminen ja esimerkiksi osallistumisen tuoma päivärytmi. Eläkkeellä osallistutaan monin eri tavoin: vapaaehtoistoiminnan reunamilla toimintaa seuraillen, rivijäsenenä, toiminnan järjestäjänä tai vastuutehtävissä. Paikka vapaaehtoistoiminnan laajalta kentältä löytyy vähitellen, etsien ja kokeillen. Hyvinvoinnin takaamiseksi toimintaan osallistumisesta ei kuitenkaan haluta stressiä: kiireinen eläkeläisyys ei ole monenkaan tavoitteena.

 

Eläkeikäiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan omaa hyvinvointiaan vaalien. He ovat kokeneet sen, minkä tutkimuksetkin jo osoittavat: vapaaehtoistoiminta on eläkeikäisten terveydelle eduksi. Aktiviteetteja kuitenkin räätälöidään omannäköiseksi – juuri siten osallistumisesta koetaan saatavan hyvinvointia.

Otteita teoksen haastatteluaineistosta:

Kolmas elämä -teoksesta selviää, että osallistuva kolmas elämä tuo innostusta, elämäniloa, hyvinvointia ja elämänlaatua – kaikkiaan hyvää elämää. Se on sekä yksilöllinen että yhteiskunnallinen voimavara:

”Ja se, että pysyy paremmassa kunnossa fyysisesti, että tää auttaa kestämään päivästä toiseen, ettei muista näitä omia vaivojaan. Ne häviää tuolla porukassa aika paljon.” (Mies, 60, eläkeläisten toimintaan osallistumisesta.)

”Kyllä on vähän semmonen käsitys tullut, että oispahan paljon parempi tie niin yhteiskunnan kannalta, rahatalouden kannalta kuin myöskin näiden vanhusten kannalta, että niillä ois toimintaa. Et he menisivät tämmöseen vapaaehtoistyöhön ja saisivat sisältöä elämälleen ja samalla rikastuttaisivat muidenkin elämää tällä toiminnalla. Et ei tarviis tuntea joutenolon, tyhjyyden tunnetta sillä lailla (---).” (Mies, 62.)

Tutkimuksen tukena:

Ilka Haarnin tutkimus on toteutettu osana Ikäinstituutin Vastavuoroisuus, vertaisuus, osallisuus -hanketta. RAY (Raha-automaattiyhdistys) on tukenut hanketta.

Lue lisää Gaudeamuksen nettisivuilta tai osta verkkokaupasta.