Jouni Järvinen & Jouko Lindstedt (toim.): Itä-Eurooppa matkalla länteen

Itä-Eurooppa on matkalla länteen
Jouni Järvinen ja Jouko Lindstedt kokosivat tietopaketin itäisen Euroopan maista

Keskellä Eurooppaa, Itämereltä Välimerelle ja Mustallemerelle ulottuvalla vyöhykkeellä sijaitsee pienten ja keskisuurten maiden ketju, joka jää lännen ja idän suurten valtioiden, ennen kaikkea Saksan ja Venäjän väliin. Maat ovat muovautuneet suurvaltojen muodostamien geopoliittisten mannerlaattojen saumakohdassa, jonka jännitteet ja järistykset ovat väistämättä heijastuneet alueen historiaan ja sen kansojen elämään.

VTT Jouni Järvinen ja professori Jouko Lindstedt kokosivat ajantasaisen tietopaketin 19 itäisen Keski-Euroopan, Baltian ja Balkanin maasta. Nyt ilmestyvässä kirjassa Itä-Eurooppa matkalla länteen (Gaudeamus 2011) esitellään Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari, Romania, Moldova, Slovenia, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia, Montenegro, Albania, Kosovo, Bulgaria, Makedonia ja Kreikka. Kunkin maan historiasta ja kulttuurista tuodaan esille ne seikat ja tapahtumat, jotka ovat merkityksellisiä myös nykyään ja kuuluvat maan kansalaisten yleissivistykseen. Lisäksi teos tarjoaa perustiedot maiden kielistä ja kirjallisuudesta.

”Tärkein yhteinen nimittäjä maantieteellisen sijainnin ohella tässä teoksessa käsiteltäville maille, Kreikkaa lukuun ottamatta, on sosialistinen lähimenneisyys”, Järvinen ja Lindstedt sanovat. ”Sosialismin romahtaminen Euroopassa 1989–1991 aloitti mittavan muutosprosessin koko mantereella. Muutos ei ole koskettanut ainoastaan entisiä sosialistimaita, vaan se on vaikuttanut kaikkiin Euroopan maihin ja erityisesti Euroopan unioniin. Sosialismin romahdus antoi uutta vauhtia Euroopan yhdentymiskehitykselle ja EU:n itälaajenemiselle.”

Itä-Eurooppa matkalla länteen -kirjassa pohditaan kriittisesti myös mielikuvia eurooppalaisuudesta sekä idästä ja lännestä. ”Mitään historiallisesti, kulttuurisesti tai poliittisesti yhtenäistä Itä-Eurooppaa ei ole olemassa muualla kuin ’länsieurooppalaisiksi’ julistautuneiden mielikuvissa. Kun ’Itä-Euroopasta’ vähitellen tulee pelkästään maantieteellinen termi, suomalaisten on ehkä helpompi huomata asuvansa itsekin yhdessä Euroopan itäisimmistä maista” Järvinen ja Lindstedt toteavat.

Otteita teoksesta:

”Välillä on hyvä muistaa, että Joensuu on idempänä kuin Istanbul, Praha lännempänä kuin Wien ja että länsi ja itä ovat paitsi maantieteellisiä käsitteitä myös yhteiskunnallisessa keskustelussa rakentuneita mielikuvia.” (Järvinen & Lindstedt)

”Voidaan pitää ihmeenä, että latvialainen identiteetti, kieli ja kulttuuri ovat säilyneet elinvoimaisina. Miehitysvallat asettivat päämääräkseen Latvian kansan historiallisen muistin tuhoamisen. Neuvostovallan järjestämä muuttoliike Latviaan moninkertaisti väestön, ja latvialaiset olivat jäämässä vähemmistöksi omassa maassaan. Suurimmissa kaupungeissa, Riiassa ja Daugavpilsissä, latvialaiset ovat nykyään vähemmistönä. Itsenäistyttyään uudelleen vuonna 1991 Latvia on joutunut selvittämään miehitysajan hankalaa ja raskasta perintöä.” (Helena Johansson)

”Bosnia on raadollisella tavalla ollut oiva esimerkki siitä, miten kriisien aikana korostuu historian merkitys ja elävien kesken käytävä taistelu ”kuolleista sieluista”. Bosniassa tätä taistelua on käyty erityisesti toisen maailmansodan ajan tulkinnasta, mutta myös varhaisempien aikojen historia on ollut uudelleentulkintojen kohteena.” (Pilvi Torsti)

”Kuuluuko Kreikka sitten länteen? Epäilijöille on vastattu, että Kreikan ei tarvitse perustella kuuluvansa Eurooppaan, koska Kreikka on Eurooppa. Täällähän Eurooppa alun perin syntyi Aigeian meren erottaessa mantereen Aasiasta. Demokratiasta alettiin puhua Kreikassa, vaikka sillä tarkoitettiinkin vähän muuta kuin nykyisin. Kansaa kulki lännestä ja kansaa kulki idästä. Kaikki toivat ja veivät jotakin.” (Minna Rasku)

Tekijät:

Jouni Järvinen, VTT, koulutusohjelmajohtaja, Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto
Jouko Lindstedt, FT, slaavilaisen filologian professori, Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto.

Kirjoittajat: Andrei Dumitrescu, Kimmo Granqvist, Riho Grünthal, Juhani Huotari, Helena Johansson, Jouni Järvinen, Kari Klemelä, Magdolna Kovács, Rinna Kullaa, Anna Kyppö, Tapani Kärkkäinen, Yrjö Lautela, Helena Lehečková, Martti Leiwo, Jouko Lindstedt, Kari Liukkonen, Katalin Miklóssy, Minna Rasku, Heikki Rausmaa, Tanja Tamminen, Pilvi Torsti.

Lisätietoa Gaudeamuksen sivuilta.