Ihmiskunnan energiakriisi / Fossiiliset polttoaineet hyvästelevä ihmiskunta on valintojen ääressä

Fossiiliset polttoaineet hyvästelevä ihmiskunta on valintojen ääressä
Jorma Keskitalo selvittää uudessa kirjassaan energiantuotannon tulevaisuuden vaihtoehdot

Nykyinen fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiatalous on tiensä päässä ilmastonmuutoksen ja öljyn hupenemisen vuoksi. FT, biologi Jorma Keskitalo on perehtynyt laaja-alaisesti ekologiaan ja ympäristönsuojeluun. Nyt ilmestyvässä tietoteoksessaan Ihmiskunnan energiakriisi (Gaudeamus 2011) hän selvittää ihmiskunnan energiantarpeen ja -tuotannon historian ja esittelee yleistajuisesti tulevaisuuden vaihtoehdot – esimerkiksi aurinkoenergian, biopolttoaineet, tuuli-, vesi-, aalto- ja vuorovesivoiman, keinotekoisen fotosynteesin sekä vetytalouden – hyvine ja huonoine puolineen.

”Ihminen teknokulttuureineen on luontoa raskaasti kuluttava eliölaji, ja perusongelma syntyy juuri tästä”, Keskitalo toteaa. ”Ihminen on mullistanut ja mullistaa kiihtyvällä vauhdilla maapallon elonkehää, jonka varassa hän on täysin itsekin.”

”Tutkimus ei ole löytänyt fossiilisille polttoaineille sellaista korvaajaa, joka olisi yhtä aikaa halpa, teknisesti helposti hallittavissa, kuluttaisi elinkaarensa aikana vain vähän energiaa ja uusiutumattomia luonnonvaroja, ei aiheuttaisi kasvihuonekaasujen päästöjä eikä muitakaan päästöjä eikä kuormittaisi luonnonekosysteemejä, mutta tuottaisi suuret määrät energiaa ihmiskunnan tarpeisiin. Moni uusiutuva energialähde pystyy ilman laajoja ympäristövahinkoja täyttämään pienessä mittakaavassa muut ehdot, mutta ei viimeksi mainittua.”

”Energiaa kuluttavien elämäntapojen ja väestönpaljouden lisäksi on olemassa myös rakenteellisia syitä, joiden vuoksi luonto kuormittuu aiheettomasti. Vallitsevan talousideologian johtotähtiä on jatkuvan talouskasvun lisäksi maailmankaupan vapaa liikkuvuus. Se pakottaa niin yksityiset ihmiset kuin yrityksetkin samaan oravanpyörään, josta on hyvin vaikea hypätä ulos.”

Vaikka tyydyttäviä vaihtoehtoja tulevaisuuden energiataloudelle on vaikeaa löytää, ihmislajin poikkeuksellisissa ominaisuuksissa on myös toivoa. ”Sama äly ja luovuus, jolla ihminen on tuhoamassa oman ja muun eliökunnan perustaa, voi lopulta kääntyä pelastukseksi, kunhan näitä ominaisuuksia käytetään ihmiskunnan hyväksi”, Keskitalo sanoo.

Otteita teoksesta:

”Jos Kiina nousisi henkeä kohti laskettuna meidän energiankulutukseemme 20 vuodessa ja kaikki energia tuotettaisiin ydinvoimalla, tarkoittaisi se uutta ydinvoimalaa joka toinen päivä, mikä on sula mahdottomuus. Tämä kuvastaa sitä, että energia ylipäätään on ihmiskunnalle kohtalonkysymys, jossa ydinvoima voi kuitenkin olla enintään osaratkaisu.”

”Nykyajan globaalitalous tarkoittaa kuitenkin sitä, että kuljetetaan esimerkiksi kakkupohjia Suomesta Englantiin ja täsmälleen samanlaisia kakkupohjia Englannista Suomeen. Tai että viedään kaloja perattavaksi maapallon toiselle puolelle ja tuodaan samat kalat takaisin. Tällainen hullunmylly pyörii maapallolla tauotta. (---) On välttämätöntä vähentää liikennekarusellia, lopettaa luonnonvarojen ja halpatyövoiman riisto sekä edistää paikallistuotantoa, mutta globaalitalous ei tee mitään näistä vapaaehtoisesti. Globaalitalouden säätely on tärkein keino ihmiskunnan energiatalouden järkevöittämiseksi, jos tuloksia halutaan nopeasti tai jos niitä ylipäätään halutaan.”

”Onko mahdollista luoda sellainen energiatalous, jonka planeettamme elonkehä kestäisi ja joka turvaisi ihmisen säilymisen ja mielellään myös sivistyksen parhaat puolet? Lähtökohdat eivät ole hääppöiset. (---) Ylipäätään lajeja on tullut ja mennyt; vain mikrobit ovat porskuttaneet läpi evoluution. Miksi ihminen olisi poikkeus? Jääkö hän kaiken tuhoavaksi leimahdukseksi vai onko hän olemassa vielä tuhannen tai miljoonan vuoden kuluttua? Ihmiskunta elää juuri nyt kriittistä hetkeä, jolloin tämä kysymys ratkeaa väistämättä tavalla tai toisella.”

Kirjoittaja:

FT Jorma Keskitalo on Helsingin yliopiston projektitutkija ja tietokirjailija. Hän on koulutukseltaan biologi ja on perehtynyt laaja-alaisesti ekologiaan ja ympäristönsuojeluun. Hän on tehnyt järvi- ja murtovesitutkimuksia ja väitellyt Olkiluodon ydinvoimalan lämminvesipäästöjen vaikutuksista meriympäristöön.

Lisätietoa Gaudeamuksen sivuilta.