Andrei Sergejeffin tietoteos Afganistanin historia (Gaudeamus 2011) on ilmestynyt

Afganistanin nykypäivän ymmärtäminen vaatii menneisyyteen katsomista
Andrei Sergejeffin Afganistanin historia on harvinainen yleisesitys huonosti tunnetun maan vaiheista

Päivittäin uutisissa esiintyy kansakunta tai valtio, joka itsenäistymisestään 1700-luvulta on tunnettu Afganistanina. Maan historiasta tiedetään kuitenkin länsimaissa vähän, ja tätä puutetta paikkaamaan Andrei Sergejeff kirjoitti kirjan Afganistanin historia (Gaudeamus 2011). Nyt ilmestynyt teos on maailman mittakaavassakin yksi harvoista aihetta käsittelevistä kokonaisesityksistä. Se on samalla värikäs matka mahtavien korkeakulttuurien sekä lukuisten etnisten ja poliittisten ryhmittymien vuosituhantiseen kamppailuun tämän alueen herruudesta.

”Väkivaltaisen lähihistoriansa perintönä Afganistanin kehittymistä jarruttaa tällä hetkellä kolme toisiinsa kietoutunutta perusongelmaa: heikko keskushallinto, huumetalouden ylikorostunut rooli sekä hallitusta vastustavat aseelliset ryhmät”, Sergejeff sanoo. ”Koska nämä piirteet ruokkivat toisiaan, maan rauhoittuminen lyhyellä aikavälillä on hyvin epätodennäköistä.”

”Nykytilanteen ei kuitenkaan tule antaa peittää näkyvistä laajempaa historiallista perspektiiviä. Edellä mainitut vaikeudet eivät ole mitään Afganistanin ikuisuusongelmia, vaan ne ovat leimallisesti 2000-luvun ongelmia. Ennen 1970-luvulla alkanutta levotonta ajanjaksoa Afganistan oli ollut suhteellisen rauhallinen maa monta vuosikymmentä, ja tälle rauhanomaiselle tielle se voi hyvin myös palata.”

”Syvällisempi perehtyminen Afganistanin menneisyyteen auttaa lukijaa toivottavasti myös kyseenalaistamaan viimeisten vuosikymmenien levottomuuksille usein tarjotut heppoiset selitysmallit”, Sergejeff sanoo. ”Nämä noudattavat aivan liian usein kahta peruskaavaa: joko kaikki ongelmat ovat Yhdysvaltojen (tai Neuvostoliiton) syytä tai sitten Afganistan on lähtökohtaisesti valloittamaton ja mahdoton hallita. Todellisten historiallisten tapahtumien valossa kummallekaan väitteelle ei löydy perusteita.”

Otteita teoksesta:

”Kulttuurillisesti Afganistanin alue on saanut vaikutteita kaikista neljästä ilmansuunnasta. Lännessä Iranin ylänkö on kytkenyt sen Mesopotamian kulttuurivyöhykkeeseen, etelässä ovat olleet Induksen ja Gangesin jokitasangot korkeakulttuureineen ja pohjoisessa Keski-Aasian arojen iranilaiset ja myöhemmin turkkilaiset ratsastajakansat. Lisäksi idästä Pamirvuoriston takaa on säteillyt kiinalaisen sivilisaation vaikutusta.”

”Khorasmian romahduksen jälkeen [vuonna 1219] mongolien tie oli auki Iranin ylängölle, jossa koittivat synkät ajat. Mongolien saapuminen oli suurin mullistus, joka aluetta oli kohdannut sitten arabien invaasion lähes kuusisataa vuotta aikaisemmin. Heidän aiheuttamansa tuho oli kuitenkin paljon suurempaa, ja erityisen pahasti hävitettiin Khorasanin maakunta, joka jäi mongolien ensimmäisen hyökkäysvaiheen jalkoihin.”

”Symbolit ovat aina olleet Afganistanin politiikassa tärkeitä, ja naisten aseman parantamisesta muodostui [1920-luvulla uudistusmielisen Aman Allahin valtakaudella] konservatiivien parissa länsimaistumisen, sekularisaation ja kaikista perinteistä luopumisen synonyymi. Yhdessä köyhyyden ja lukutaidottomuuden kanssa tämä naiskysymyksen politisoituminen esti tehokkaasti suuremmat edistysaskeleet.”

”Länsimaisissa medioissa Afganistanin konfliktia kuvattiin usein hyvin mustavalkoisesti. Vastakkain tulkittiin olevan kaksi suhteellisen yhtenäistä ryhmää: toisella puolella oli Hamid Karzain hallinto ja toisella puolella tätä vastustanut ’Taliban’. Todellisuudessa kumpikaan näistä osapuolista ei ollut yhtenäinen kokonaisuus vaan pikemminkin löyhä liittokunta, jonka rajat olivat huokoiset. Karzain hallituksen sisällä oli syviä jännitteitä sekä Pohjoisen liiton sotapäälliköiden keskinäisissä suhteissa että näiden suhteessa presidenttiin.”

Tekijä:

Andrei Sergejeff on valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan arabian kielen ja islamin tutkimus. Hän on perehtynyt etenkin islamilaiseen talouteen sekä islamin ja modernin maailman suhteeseen.

Lisätietoa Gaudeamuksen sivuilta.