1700-luvun eurooppalaisen kirjallisuuden ensyklopedia

1700-luvulla Euroopassa koettiin kirjallinen kukoistuskausi, jolloin kehitettiin uudenlaisia kertomisen tapoja. Kertomuksia pidettiin oivana keinona maailman hahmottamiseen, mutta toisaalta tieteellisen maailmankatsomuksen vakiintuminen sai monet väheksymään romaaneja ja muita sepitteitä. 1700-luku oli myös satiirin kulta-aikaa, ja ajan julkaisut ovat täynnä muotokokeiluja, kielellisiä pelejä ja jopa räikeitä huijauksia. Näitä tehtiin kaupallisista syistä, sensuurin kiertämiseksi tai silkasta keksimisen ilosta. Teemu Ikonen: 1700-luvun eurooppalaisen kirjallisuuden ensyklopedia eli Don Quijoten perilliset (Gaudeamus 2010)

1700-luvun eurooppalaisen kirjallisuuden ensyklopedia avaa yleistajuisesti näitä aikakauden kirjalliselle kulttuurille tunnusomaisia ilmiöitä, käsityksiä ja toimintatapoja Jonathan Swiftistä Jane Austeniin. Se koostuu aakkosellisista hakusanoista sekä esseemuotoisista tekstianalyyseista ja katsauksista. Kirja onkin neljä teosta yksissä kansissa: tarkkuutta kaihtamaton yleisesitys, kriittinen tietosanakirja, tutkimus kertomuksellisen ajattelun muutoksesta sekä oppikirja, joka jättää lukijan ajattelulle tilaa.

1700-luvulla kirjallisuutta ei pidetty omana taiteenlajinaan. Tämä käsitys syntyi vasta 1800-luvulla, jolloin perinteisestä kirjallisuuden käsitteestä suljettiin ulos kaunopuheisuus ja suostuttelun tutkimus sekä historiallinen kerronta. Laajempana taustana kirjallisuuden eriytymiselle omaksi taiteenlajikseen on taiteiden irrottaminen tieteistä, taidoista ja moraalista. Se, että sanataiteen nimeksi tuli lopulta kirjallisuus eikä runous, kielii proosan ja etenkin romaanin noususta fiktion hallitsevaksi lajiksi.

FT Teemu Ikonen (s. 1969) on opettanut yleistä kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut erityisesti 1700-luvun kirjallisuutta, kertomusteoriaa, avantgarden historiaa sekä digitaalista runoutta. Lisäksi hän on toiminut Nuoren Voiman päätoimittajana (2000–2003) ja ollut perustamassa kulttuuriosuuskunta Lektiota.

*************

Ensyklopedia

Engl. encyclopaedia, ransk. encyclopédie.

1. Opin kehä; tieteiden piiri (<— kreik. enkyklios paideia, oppiminen, kasvatus kehässä tai piirissä).

2.a. Neutraali, tieteelliseen dokumentointiin perustuva esitys tiedon kokonaisuudesta.

2.b. Ideologisesti painottunut, valikoiva, välttämättä epätäydellinen teksti, joka

kuitenkin vetoaa unelmaan kielen ja maailman vastaavuudesta.

 

 Voit lukea lisää Gaudeamuksen sivuilta.