HYY Yhtymä on palvelualan konserni, joka toimii kiinteistö-, majoitus- ja ravintola-, kustannus- ja
verkkomedia-alalla. Lisäksi yhtymä harjoittaa sijoitustoimintaa. HYY Yhtymän omistaa Helsingin
yliopiston ylioppilaskunta HYY. Yhtymän liikevaihto vuonna 2009 oli 32,4 miljoonaa euroa.
Tarjoamme mielenkiintoisen tehtävän pitkäjänteisesti ja vastuullisesti toimivassa
suomalaisessa palvelualan yrityksessä Helsingin ydinkeskustassa. Pääpaino monipuolisessa
työtehtävässä on hallitusten ja muiden toimielinten kokousjärjestelyissä.
Odotamme sinun olevan ammattilainen, jolla on soveltuva koulutus ja usean vuoden aikana
hankittu vankka kokemus assistentin tehtävistä.
Oy Suomen Lyyra Ab:n toimitusjohtajaksi on valittu 1.9.2010 alkaen Sallamaari Repo.
Sallamaari Revolla on pitkä ja monipuolinen kokemus nettimediakonseptien kehittämisestä ja kaupallistamisesta sekä viestintä- ja mainostoimistoista. Repo siirtyy Oy Suomen Lyyra Ab:n palvelukseen Tullin tiedotuspäällikön virasta.
- Lyyra on huipputeknologiaan perustuva opiskelija- ja maksukortti sekä opiskelijoiden oma verkkopalvelu. Yhtiö on hyvässä kasvuvaiheessa, ja haluamme tälläkin panostuksella sen vahvistuvan opiskelijoita yhdistävänä toimijana, sanoo Lyyran hallituksen puheenjohtaja ja HYY Yhtymän toimitusjohtaja Heikki Härö. - Sallamaari Revon verkostot yhteiskunnan ja yritysten päättäjiin ovat erittäin laajat, mikä antaa Lyyralle kunnon eväät menestyä sekä kaupallisesti että sisällöltään, Härö arvioi.
- On hienoa päästä vetämään yritystä, jolla jo perusarvoihin kuuluu vastuullisuus ja aktiivisuus, Sallamaari Repo kertoo. - Koska Lyyra tuntee ja tavoittaa opiskelijat parhaiten, olen varma, että merkkitavara- ja palveluyritysten kannattaa tulla mukaan tarjoamaan etuja ja hyötysisältöjä opiskelijoille. Kehitämme edelleen yritysten ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä ja luomme vuorovaikutukselle uudenlaisia kanavia, kaavailee Repo.
Ensimmäinen Suomessa järjestetty suurtapahtuma vastuullisesta sijoittamisesta kokosi torstaina yhteen lähes 500 seminaarivierasta Vanhalle Ylioppilastalolle Helsinkiin. Tilaisuuden yhteydessä perustettiin Vastuullisen sijoittamisen foorumi FINSIF ry (Finland’s Sustainable Investment Forum). Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vastuullista sijoittamista, joka ottaa huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät seikat varainhoidossa ja sijoituspäätöksiä tehtäessä.

Tänään torstaina 10.6.2010 aamulla tehtiin vastuullisen sijoittamisen historiaa Suomessa.
Vanhalla ylioppilastalolla allekirjoitettiin uuden vastuullisen sijoittamisen yhdistyksen, FINSIFin, perustamiskirja. HYY Yhtymä on yksi allekirjoittajista. Kaikki perustajajäsenet ovat allekirjoittaneet myös YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. HYY Yhtymän johtaja Marjo Berglund valittiin yhdistyksen hallitukseen.
Tänään torstaina Vanhan juhlasalissa järjestetään myös vastuullisen sijoittamisen seminaari. Seminaarissa on monia arvovaltaisia puhujia, mm. tasavallan presidentti Tarja Halonen sekä tohtori James Gifford YK:sta. Seminaariin on ilmoittautunut yli 400 henkilöä. Alla lyhennelmä medialle lähteneestä kutsusta. FINSIFistä voit lukea lisää myös yhdistyksen uusilta nettisivuilta. Seminaarin annista tiedotetaan lisää myöhemmin.
HYY Yhtymän osalta lisätietoja antaa johtaja Marjo Berglund (p. 0400 812538, e-mail muotoa etunimi.sukunimi@hyy.fi).

Emeritusprofessori Ismo Lindell sai 28.4.2010 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksestaan Sähkön pitkä historia (Gaudeamus 2009, Otatieto-sarja).
Palkintolautakunnan mukaan kirja “kertoo elävästi ja monipuolisesti tekniikan kehittymisestä kahden vuosituhannen aikana ja osin vielä kauempanakin historiassa. Kirja tarjoaa uutta tietoa teknisesti sivistyneille, mutta imaisee vaivattomasti mukaansa myös humanistilukijat”.
Lämpimät onnittelut Ismo Lindellille!
Lue lisää.
Tilaa teos Gaudeamuksen verkkokaupasta.
Kestävä kehitys korostuu kiinteistö- ja rakennusalalla yhä enemmän. Tästä syystä alan toimijat ovat nähneet tarpeelliseksi tiivistää yhteistyötä ja luoda yhtenäisiä toimintatapoja. Suomeen on perustettu 19.4.2010 uusi yhdistys, Green Building Council Finland (FIGBC).
Yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä ovat mm. rakennettuun ympäristöön liittyvien kestävän kehityksen käytäntöjen ja kiinteistöjen ympäristöluokitusten edistäminen, tiedon ja osaamisen välittäminen sekä keskustelun aktivointi.
Jean-Luc Nancy: Filosofin sydän. Teos sisältää yksissä kansissa aikaisemmin suomeksi ilmestyneen teoksen Corpus (suom. Susanna Lindberg) ja ensi kertaa suomeksi ilmestyvän teoksen Tunkeilija (suom. Elia Lennes & Kaisa Sivenius). Gaudeamus 2010. Esipuheet Susanna Lindberg ja Sami Santanen.
Teos ilmestyy huhtikuussa ja julkaistaan vierailun yhteydessä.
Ranskalaista filosofia Jean-Luc Nancya (s. 1940) pidetään dekonstruktion edustajana. Hän on Strasbourgin yliopiston emeritusprofessori ja omaperäinen ajattelija, jolla on laaja filosofinen tuotanto. Nancy sairastui vakavasti 1980-luvun lopulla ja hänelle tehtiin sydänsiirto 1990-luvun vaihteessa. Raskaana toipumisaikana hän jatkoi kuitenkin kirjoittamista ja julkaisi monia parhaita töitään. Nyt Nancy on kansainvälisesti aktiivinen ja suosittu luennoitsija.
Kiihtyvä kaupungistuminen luo tarvetta kansainväliselle yhteistyölle
Kiina kaupungistuu nopeasti: miljoonakaupunkeja on jo yli sata. ”Kaikkein nopeimmin kasvavat 1–5 miljoonan asukkaan kaupungit ovat Kiinan talouskasvun tärkeimmät moottorit 2010- ja 2020-luvuilla”, sanoo VTT Outi Luova. Hän on toimittanut nyt ilmestyvän tietoteoksen Kiinan miljoonakaupungit – Hallinto, liike-elämä ja elinympäristö muutoksessa (Gaudeamus 2010). Teoksessa tarkastellaan Kiinan kaupunkien monimutkaista muutosta ja kiinnitetään erityistä huomiota muun muassa kaupunkisuunnitteluun, kaupunkilaisten kulutustottumuksiin, järjestötoimintaan sekä ympäristökysymyksiin.
Sosialistisen suunnitelma- ja kontrollijärjestelmän purkautuminen on johtanut Kiinassa poikkeuksellisen kirjavaan kaupunkikulttuuriin. ”Kiinan kaupungit ovat häkellyttävä sekoitus kiinalaista perinnettä, sosialismia, markkinataloutta ja globalisaatiota”, Luova sanoo. ”Hengästyttävän muutoksen keskellä hyvin toimivat kaupungit ovat edellytys Kiinan talouskasvun jatkumiselle ja yhteiskunnan tasapainolle.” Tämä näkyy myös toukokuussa käynnistyvän Shanghain maailmannäyttelyn (Shanghai EXPO) teemassa ’parempi kaupunki, parempi elämä’.
Hallinta vallankäytön muotona tarkoittaa järjestelmällisiä pyrkimyksiä muovata yksilöiden ja yhteisöjen toimintaa, ohjata väestötason prosesseja ja vahvistaa yhteiskunnan kokonaishyvinvointia.
Jani Kaiston ja Miikka Pyykkösen toimittama uusi tietoteos Hallintavalta – Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä (Gaudeamus 2010) johdattaa lukijansa hallinnan kysymyksenasetteluihin Michel Foucault’n perintöä seuraten.
Teoksessa yhteiskunnallista hallintaa tarkastellaan sosiaalisen, poliittisen ja taloudellisen kudelmana. Siinä etsitään vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millaisin käytännöin hallintaa harjoitetaan? Millaista asiantuntijatietoa hallinta edellyttää ja tuottaa? Millaisten kansainvälisten kytkentöjen varassa hallinta tapahtuu? Millaisia yksilöitä hallinta kohteistaan muovaa? Teoksessa kehitetään hallinnan tutkimisen käsitteitä ja näkökulmia suomalaisen yhteiskunnan tarkasteluun sopiviksi.
Vuonna 2008 maailmassa ostettiin 68 miljoonaa ajoneuvoa, 85 miljoonaa jääkaappia, 297 miljoonaa tietokonetta ja 1,2 miljardia matkapuhelinta. Onko ajatus jatkuvasta kasvusta ja kulutuksen lisääntymisestä toivottava tai edes mahdollinen? Tänään julkaistava Maailman tila 2010 -raportti herättelee pohtimaan näitä kysymyksiä.
Mukana Worldwatch-instituutista Maailman tila 2010 -projektin johtaja Erik Assadourian, Katri Merikallio (Suomen Kuvalehti), Satu Hassi (Euroopan parlamentti), Sirpa Pietikäinen (Euroopan parlamentti), Karoliina Auvinen (WWF), Mikko Rask (Kuluttajatutkimuskeskus), Dodo ry., Eija Koski (Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus) ja Outi Honkatukia (Valtiovarainministeriö).
Tilaisuuden järjestävät Gaudeamus, Helsingin yliopiston alumniyhdistys ja Kuluttajatutkimuskeskus
Tutkimus muistuttaa, että aktiivinen kolmas elämä on myös voimavara
Millaista on työelämävaiheen jälkeen koittava ”kolmas elämä”, jota eläkeikäiset elävät? Dosentti Ilka Haarni perehtyi aktiivisten eläkeläisten arkeen etnografisen tutkimuksen keinoin. Hän seurasi eläkeläisten yhdistystoimintaa, harrastuksia sekä vapaaehtoistyötä ja haastatteli toimintaan osallistuvia. Tutkimuksen tuloksena valmistui tietokirja Kolmas elämä – Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa (Gaudeamus 2010).
Ikääntyvässä Suomessa eläkeikäisten elämäntavoilla on jatkuvasti kasvava merkitys. ”Kun Suomi ikääntyy ja suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, on tarpeen katsoa tarkemmin, mitä eläkkeellä tehdään ja mikä tämän tekemisen merkitys on yhteiskunnassa ja eläkeikäisille itselleen”, toteaa Haarni. Myös työikäisten on hyödyllistä perehtyä tarkemmin tämän kasvavan väestöryhmän elämään – kyseessä on omakin tulevaisuus.
Haarni noudatti eläkeikäisten aikatauluja, kulki heidän reittejään ja löysi tekemisen ja tapaamisen yhteisöjä, joilla oli suuri merkitys eläkeikäisille toiminnan ja kohtaamisen areenoina. Osallistumaan houkuttelee eläkeiässä moni seikka: toiminnan sisältö, yhteisö, vuorovaikutus, oman panoksen antamisesta syntyvä tyytyväisyys, oppiminen ja esimerkiksi osallistumisen tuoma päivärytmi. Eläkkeellä osallistutaan monin eri tavoin: vapaaehtoistoiminnan reunamilla toimintaa seuraillen, rivijäsenenä, toiminnan järjestäjänä tai vastuutehtävissä. Paikka vapaaehtoistoiminnan laajalta kentältä löytyy vähitellen, etsien ja kokeillen. Hyvinvoinnin takaamiseksi toimintaan osallistumisesta ei kuitenkaan haluta stressiä: kiireinen eläkeläisyys ei ole monenkaan tavoitteena.
Uusi kirja tarkastelee vammaisuutta ja hoivan politiikkaa
Dosentti Antti Teittisen toimittama tietoteos Pois laitoksista! Vammaiset ja hoivan politiikka (Gaudeamus 2010, Palmenia-sarja) on ilmestynyt. Teoksessa tutkitaan sitä, miten vammaisiksi luokiteltujen ihmisten kohtelu ja huolehtiminen on muuttunut 1900-luvun jälkipuoliskolta nykypäivään. Samalla tarkastellaan sitä, miten syrjinnän ja sorron poliittiset teknologiat ovat limittyneet huolenpidon normistoon ja käytäntöihin.
”Näyttää siltä, että muutoksen suuntana on vammaisiin ja vammaisuuteen liittyvien laitosten ja muiden instituutioiden purkaminen, deinstitutionalisaatio”, sanoo Antti Teittinen.
”Laitoshoidon todellisuudessa palvelurutiinit saattavat täyttää laatustandardin vähimmäisvaateet hyvän ravinnon, vaatetuksen ja turvallisuuden osalta. Laitoksessa asuvan ihmisen elinympäristö ja hoitamisen rutiinit saattavat kuitenkin rajata ja jopa ehkäistä hänen oman tahtonsa toteutumista”, Teittinen huomauttaa.
Otteita teoksesta:
”Luokitusjärjestelmien maine harmaina ja ikävystyttävinä systeemeinä kätkee alleen sen, että ne ovat keskeisiä hallinnoinnin tekniikoita. Auttaessaan hallinnoimaan niiden kohteena olevia ihmisiä ne samalla luovat heitä.” (Sonja Miettinen, Vammaisuutta kuvaamassa. Maailman terveysjärjestön toimintakykyluokitukset vammaisuutta koskevan tiedon tuottamisen käytäntöinä.)
Marja-Liisa Halko, Anne Mikkola ja Olli-Pekka Ruuskanen ovat toimittaneet uuden tietoteoksen Naiset, miehet ja talous (Gaudeamus 2010). Teoksessa tarkastellaan sitä, miten naiset ja miehet toimivat taloudessa ja miten talous ja tasa-arvo liittyvät toisiinsa.
”Talous on aina osa ihmisten ja yhteisöjen tapaa järjestää keskinäisiä suhteitaan”, toteavat Halko, Mikkola ja Ruuskanen. Talouteen liittyviä päätöksiä tehdään joka päivä esimerkiksi kaupan valintatiskillä, työpaikoilla ja äänestyskopissa. Naiset, miehet ja talous syventyy yksilön valintoihin, perheeseen ja työmarkkinoihin talouden ja sukupuolen näkökulmasta. Samalla teoksessa esitellään kansainvälistä tutkimusta taloustieteen eri aloilta sekä ajankohtaista tutkimustietoa suomalaisesta työ- ja perhe-elämästä.
Naiset, miehet ja talous tarkastelee myös yhteiskunnallisen kehityksen ja taloudellisen kasvun suhdetta. Onko naisten aseman parantaminen avain kehitykseen? Vai onko vain rikkailla mailla varaa tasa-arvoon? ”Talouden mekanismien ymmärtäminen auttaa esimerkiksi tekemään sellaisia poliittisia päätöksiä, joilla on toivottuja vaikutuksia naisten ja miesten asemaan”, kirjoittajat toteavat.
1700-luvulla Euroopassa koettiin kirjallinen kukoistuskausi, jolloin kehitettiin uudenlaisia kertomisen tapoja. Kertomuksia pidettiin oivana keinona maailman hahmottamiseen, mutta toisaalta tieteellisen maailmankatsomuksen vakiintuminen sai monet väheksymään romaaneja ja muita sepitteitä. 1700-luku oli myös satiirin kulta-aikaa, ja ajan julkaisut ovat täynnä muotokokeiluja, kielellisiä pelejä ja jopa räikeitä huijauksia. Näitä tehtiin kaupallisista syistä, sensuurin kiertämiseksi tai silkasta keksimisen ilosta. Teemu Ikonen: 1700-luvun eurooppalaisen kirjallisuuden ensyklopedia eli Don Quijoten perilliset (Gaudeamus 2010)
1700-luvun eurooppalaisen kirjallisuuden ensyklopedia avaa yleistajuisesti näitä aikakauden kirjalliselle kulttuurille tunnusomaisia ilmiöitä, käsityksiä ja toimintatapoja Jonathan Swiftistä Jane Austeniin. Se koostuu aakkosellisista hakusanoista sekä esseemuotoisista tekstianalyyseista ja katsauksista. Kirja onkin neljä teosta yksissä kansissa: tarkkuutta kaihtamaton yleisesitys, kriittinen tietosanakirja, tutkimus kertomuksellisen ajattelun muutoksesta sekä oppikirja, joka jättää lukijan ajattelulle tilaa.
1700-luvulla kirjallisuutta ei pidetty omana taiteenlajinaan. Tämä käsitys syntyi vasta 1800-luvulla, jolloin perinteisestä kirjallisuuden käsitteestä suljettiin ulos kaunopuheisuus ja suostuttelun tutkimus sekä historiallinen kerronta. Laajempana taustana kirjallisuuden eriytymiselle omaksi taiteenlajikseen on taiteiden irrottaminen tieteistä, taidoista ja moraalista. Se, että sanataiteen nimeksi tuli lopulta kirjallisuus eikä runous, kielii proosan ja etenkin romaanin noususta fiktion hallitsevaksi lajiksi.
Eduskunta on 18.11.2009 päättänyt, että ravintolaruoan ja alkoholittomien juomien arvonlisävero alenee 13 %:iin 1.7.2010. Yhdeksän prosenttiyksikön veron alentaminen mahdollistaa 7,4 %:n kuluttajahintojen alentamisen.
UniCafe sitoutuu alentamaan hintojaan ALV-alennuksen verran 1.7.2010.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n nettisivuille kerätään parhaillaan tietoa niistä ravintoloista, jotka sitoutuvat alentamaan hintojaan. Kotisivuille tulevan ravintolaluettelon avulla on tarkoituksena kertoa asiakkaille, medialle sekä poliitikoille, että ravintolat toimivat vastuullisesti
Otto Bruun, Teppo Eskelinen, Ilkka Kauppinen & Hanna Kuusela
Immateriaalitalous - kapitalismin uusi muoto (Gaudeamus 2009)
2000-luvulla omistaminen on muuttunut aiempaa aineettomammaksi. Enää se ei ole välttämättä tehtaiden tai maapalasten hallintaa. Kirja aineettomasta eli immateriaalitaloudesta on tarpeen, jotta omistuksen luonteen muutoksesta seuraavat valtasuhteiden muutokset voidaan ymmärtää ja liittää osaksi yhteiskunnallisen vallan analyysia. Aineettomien hyödykkeiden hallinta ei jakaudu tasaisesti maapallon väestön kesken. Pikemminkin se synnyttää uuden aineettomaan omistukseen perustuvan luokkajaon.
Mitkä immateriaalisen ajan omistuksen muodot vastaavat perinteistä tuotantolaitosten omistusta nykyisessä talousjärjestelmässä? Onko tuotanto todella muuttumassa aiempaa aineettomammaksi? Kuinka aineettoman omaisuuden muotoja hallitaan, ja kuka tai ketkä niitä hallitsevat? Mitä immateriaalinen talous tarkoittaa ympäristön kannalta? Nämä ovat teoksen keskeisimmät kysymykset.
Lue lisää Gaudeamuksen verkkosivuilta.
Pehmeä vallankumous. Psykoanalyysi, taide, politiikka (Gaudeamus 2009, suomentanut ja toimittanut Janne Porttikivi; kirjoituksen "Taide: puhuvat päät" suomentanut Elia Lennes).
Slavoj Žižek (s. 1949) on kiistelty slovenialainen filosofi ja psykoanalyytikko, jota monet pitävät yhtenä aikamme merkittävimmistä ajattelijoista.
Pehmeä vallankumous tarjoaa kattavan läpileikkauksen Žižekin ajatteluun. Kirjoituksissaan Žižek liikkuu suvereenisti niin populaarikulttuurin, tieteen ja taiteen kuin tavallisen arjen, politiikan, uskonnon ja teoreettisen spekulaationkin välillä. Hän analysoi kulttuurisia ja poliittisia ilmiöitä tavalla, joka saa näkemään ne uudessa ja usein yllättävässä valossa. Žižek arvostelee monia nykyajattelun valtavirtauksia (kulttuurintutkimus, kognitiotieteet, feminismi, postmodernismin eri muodot), mutta samalla pyrkii tarjoamaan niille vaihtoehdon.
Žižekin ajattelu on omalaatuinen sekoitus Hegeliä ja Hitchcockia, Schellingiä ja kyberavaruutta, Kantia ja hovirakkautta, Lacania ja omintakeista huumoria. Hänen ajattelunsa voi herättää vastustusta ja ärsyttää, mutta koskaan se ei ole latteaa tai mitäänsanomatonta.
Heidi Lindroos ja Ulrika Segercrantz ovat toimittaneet uuden perusteoksen ryhmäanalyyttisesta hoitotavasta. Teos Yksilöksi ryhmässä (Gaudeamus 2009, Palmenia-sarja) julkistettiin tiistaina Mielenterveysmessuilla Helsingissä. Teos soveltuu ryhmädynamiikan opetukseen ja tutkimiseen ja antaa virikkeitä myös muille aiheesta kiinnostuneille.
”Ryhmäanalyysi rakentuu ajatukselle, että yksilö ei voi olla yksilö ilman ryhmää”, Lindroos ja Segercrantz sanovat. ”Ryhmä on ensisijainen ja yksilö toissijainen. Eri ryhmissä olevien yksilöiden kesken syntyy aina dynaaminen kenttä, jonka kautta vuorovaikutus tapahtuu.” Tätä vuorovaikutuksellista kenttää tutkimalla saadaan tietoa ihmisten käyttäytymisestä sekä ymmärrystä heidän ajatuksistaan ja tunteistaan.
”Riippuvuus toisesta ihmisestä koetaan kielteiseksi ja invalidisoivaksi. Ihminen kuitenkin tarvitsee toista, hän on riippuvainen toisen läsnäolosta. Tämä on identiteetille, jaksamiselle, elämänhalulle ja terveydelle välttämätöntä”, tekijät sanovat. ”Ryhmäanalyysin idea on, että asioista pitää puhua, mikä on suuri haaste kaikille, jotka ovat tottuneet vaikenemaan vaikeista asioista. Toivomme, että tämä kirja omalta osaltaan rohkaisee avoimen keskustelukulttuurin kehittämiseen eri elämänaloilla, niin hoitotyössä kuin yhteiskunnassa laajemminkin.”
Gaudeamus järjestää ensi viikolla 10.-12.11. päärakennuksella, Porthaniassa, Metsätalolla, Viikissä ja Café Portaalissa perinteiset marraskuun kirjamyyjäiset, joissa valikoimamme on esillä varsin laajasti ja varsin kevein hinnoin. Opiskelijoilla on jälleen mahdollisuus ostaa oman tieteenalan kurssikirjoja peräti 90% alennuksella, joten tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi.
Kirja-avanto Helsingin yliopistolla 10.-12.11.2009
Metsätalo, Porthania & Päärakennus (pääaulat) 10.-12.11. klo 10.00-16.00
* ruhtinaalliset kattaukset tarjouskirjoja!
Café Portaali (HY, Vuorikatu 3 A) 10.-11.11. klo 10.00-16.00
* 2-laatuisia kirjoja à 1-10 euroa
Viikki (Infokeskus Korona) 11.-12.11. klo 10.00-16.00
* runsaasti luonnontiedettä ja ympäristökirjallisuutta
Tervetuloa!
Lue lisää Gaudeamuksen verkkosivuilta.
Gaudeamus on osa HYY Yhtymää / Gaudeamus HUP is part of HYY Group
Sähkötekniikan emeritusprofessori Ismo Lindell on saanut valmiiksi teoksen Sähkön pitkä historia (Gaudeamus 2009, Otatieto-sarja). Teoksessa selvitetään, miten sähkön ja magnetismin tuntemus on kehittynyt kolmen vuosituhannen aikana.
”Sähköllä ja magnetismilla on takanaan pitkä historia. Meripihkapalan ja magneettisen kiven vetovoiman ihmettelystä lähti laiskasti liikkeelle kehityskulku, joka vähitellen paransi vauhtiaan. Nyt kolmisen tuhatta vuotta myöhemmin on vaikea kuvitella elämänmenoa ilman sähkön voimaan perustuvia lukemattomia apuneuvoja elämän eri alueilla”, sanoo Lindell.
Teoksessa sähkön ja magnetismin vaiheita tarkastellaan osana laajempaa kulttuurihistoriaa. Lindell kertoo kirjassa, miten sähköilmiöiden tuntemus vaiheittain parani kokeiden ja teorian vuoropuhelussa ja miten sähkö vähitellen korvasi aikaisemmat valaistuksen, voimankäytön ja tiedonsiirron menetelmät.
Otteita teoksesta:
”Sähköilmiöiden havainnointi alkoi antiikin Kreikassa, kun filosofi Thales (624–547 eKr.) Miletoksesta kiinnostui kehrääjien värttinöihin tarttuvista villakuiduista, jotka eivät irronneet helposti pyyhkimällä. Syynä olivat värttinässä olevat meripihkakoristeet: kun meripihkaa hankasi, sille tuli outo puoleensa vetävä voima.”
Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin tutkijaryhmä (Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen, Sari Östman) on perehtynyt Internetin kulttuurihistoriaan. Nyt ilmestyvä teos Funetista Facebookiin – Internetin kulttuurihistoria (Gaudeamus 2009) käsittelee muutosta, joka Suomessa ja muualla maailmassa on tapahtunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana internetin yleistyessä.
"Netin suosion salaisuus on ollut sen joustavuudessa ja moninaisuudessa, mikä on merkinnyt yksilöllisiin tarpeisiin sopivien käyttötapojen löytämistä", sanovat teoksen kirjoittajat. "Toisaalta Internetin käytöstä on rakennettu sellaista yhteiskunnallista ja taloudellista kaikkia koskevaa projektia, että sen ulkopuolelle on ollut vaikea jäädä."
Teos osoittaa lukuisin esimerkein eri medioiden symbioosin. Esimerkiksi kirjankustannustoiminta, lehdistö, televisio ja radio ovat joutuneet sopeutumaan tietoverkkoihin ja vuorovaikutteiseen mediaan, mutta samalla netti-ilmiöt ovat yleistyäkseen vaatineet muissa medioissa tapahtunutta julkista keskustelua. Esimerkiksi YouTubesta tai sen yksittäisistä videosisällöistä ei olisi tullut niin suosittuja, ellei niitä olisi käsitelty laajalti myös lehdistössä ja televisiossa.

Sosiologian emeritaprofessori Riitta Jallinoja on toimittanut kirjan, jossa tutkijat lähestyvät perheyhteisyyttä uhkaavia vaaroja: vierasta perheessä. Teos Vieras perheessä (Gaudeamus 2009) ilmestyy nyt.
”Sanapari ’vieras perheessä’ tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että perheeseen on ilmaantunut jokin tai joku, joka ei sinne kuulu ja joka on torjuttava. Tämä saa aikaan rajankäynnin, jossa ratkeaa, ketkä kuuluvat ’meidän perheeseen’ sekä se, miten siinä tulee elää, jotta ei tulisi vieraaksi muille perheenjäsenille”, Riitta Jallinoja kertoo.
”Perhe on tyypillisesti pitkäkestoisten ja vahvojen sidosten yhteisö ja samalla aivan erityinen yhteisön muoto. Sitä varjellessaan siihen kuuluvat näkevät yleensä liian lähelle tulevat ulkopuoliset vieraina”, Jallinoja sanoo. Tällainen vieras perheessä voi olla vaikka aikuistuvan lapsen itsenäistyminen, perheenjäsenen alkoholismi, sairaus tai virtuaalimaailmaan vetäytyminen.
”Maailma näyttää avautuvan meille nykyään nimenomaan verkostomaisena”, sanoo Kai Eriksson, joka syventyy verkoston käsitteeseen uudessa tietokirjassa Maailma ilman ulkopuolta – Verkostot yhteiskunnallisessa ajattelussa (Gaudeamus 2009).
”Verkostosta on tullut yhteiskunnan avainkäsite: talous toimii nykyään verkostomaisesti, politiikkaa hallitsee verkostoyhteistyö. Verkosto ei ole kuitenkaan vain vertauskuva vaan myös todellisuutta jäsentävä kehys ja yhteiskunnan kuvaamisen malli: se antaa käsitteellisen muodon yhteiskunnallisille tapahtumille”, sanoo Eriksson. Maailma ilman ulkopuolta -teoksessa hän tarkastelee sitä, kuinka verkostoajattelu on uudistanut niin yhteiskuntaa koskevaa keskustelua kuin poliittisia ja hallinnollisia käytäntöjäkin.
Kai Eriksson tarkastelee kirjassaan myös verkostojen hierarkiasuhteita – valtaa. ”Siirryttäessä verkostojen aikakauteen poissulkemisen periaate ja järjestelmän identiteetti näyttävät ensi kertaa eriytyvän toisistaan”, hän sanoo. ”Läpi koko modernin hallinnallisuuden historian poissulkemisen periaate on ollut ensisijainen väline sisäpuolen ja ulkopuolen erottamiseksi toisistaan ja siten hallinnan mahdollistamiseksi.”
Oy UniCafe Ab:lle on myönnetty ISO 9001:2008 -laatustandardin mukainen sertifikaatti 1.10.2009. Sertifikaatin myönsi Bureau Veritas.
–UniCafe on harjoittanut ravintolatoimintaa jo 56 vuoden ajan. Koko tämän ajan asiakaskeskeisyys ja toiminnan kehittäminen ovat olleet avainasemassa. Päätimme sertifioida toimintamme, jotta saisimme siitä ulkopuolisen arvioijan näkemyksen. Laadunhallintajärjestelmän kautta olemme oppineet toiminnastamme uusia asioita. Projekti on ollut koko organisaation yhteinen, opettavainen ja upea ponnistus. Kehitystyö jatkuu, toteaa UniCafen toimitusjohtaja Arja Kosonen.
Estetiikan tärkeät klassikkotekstit Platonista Tolstoihin on saatu suomeksi yksiin kansiin. Nyt ilmestyvän teoksen Estetiikan klassikot (Gaudeamus 2009) ovat toimittaneet Ilona Reiners, Anita Seppä ja Jyri Vuorinen. Teos avaa tekstiotosten avulla filosofisen estetiikan keskeisimmät kiistanaiheet ja ristivalottaa alan tärkeimpiä kysymyksiä – esimerkiksi kauneuden määritelmää sekä taiteen suhdetta totuuteen, moraaliin ja yhteiskuntaan.
Estetiikan klassikot luo kuvan länsimaisen estetiikan kehityksestä läpi vuosisatojen. Suuri osa teoksen kirjoituksista ilmestyy nyt ensimmäistä kertaa suomeksi.
Otteita teoksesta:
"Mutta se on tiedettävä, ettei valtioomme voida hyväksyä muuta runoutta kuin jumalhymnejä ja jalojen miesten ylistyslauluja. Jos päästät sinne tuon suloiseksi maustetun runottaren, lyriikan tai epiikan hahmossa, silloin valtiossa tulevat hallitsemaan nautinto ja tuska eivätkä laki ja järki, joka aina on yhteisesti tunnustettu kaikkein parhaaksi." (Platon, Valtio)
"Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla." (2. Moos. 20:4)
Ekologinen kynnysarvo tarkoittaa äkillistä muutosta, joka voi tapahtua, vaikka ympäristön kuormituksessa ei tapahdu
oleellisia muutoksia. Kynnysarvon ylittyminen voi johtaa ympäristön tilan hitaasti korjautuvaan tai täysin pysyvään heikentymiseen. Suomen ympäristökeskuksen vanhempana tutkijana toimiva Jari Lyytimäki selvittää ekologisten kynnysarvojen merkitystä uudessa tietoteoksessa Jälkeemme vedenpaisumus? Ilmastonmuutoksen ja merien suojelun ekologiset kynnysarvot (Gaudeamus 2009).
"Suuruusluokaltaan ihmisen toiminta vastaa maapalloa muovaavia geologisia voimia, maanjäristyksiä, tulvia ja eroosiota. Ihmisen aiheuttaman kuormituksen takia maapallo on muuttumassa oloiltaan olennaisesti aiemmasta poikkeavaksi planeetaksi. Uusi maapallo on ilmastoltaan lämpimämpi ja elonkirjoltaan köyhtynyt yhden lajin muokkaama planeetta. Olemme siirtyneet antroposeeniin, ihmisen aikaan", kirjoittaa Jari Lyytimäki kirjassa.
Jälkeemme vedenpaisumus? esittää myös kymmenen kynnysarvokäskyä, joista viimeinen kuuluu: usko muutoksen mahdollisuuteen. Nyt käynnissä oleva ilmastonmuutos ja muut ympäristömuutokset pakottavat ihmisen sopeutumaan ja etsimään uusia selviytymisen keinoja. Uuden tekniikan käyttöönotto, kansainvälisen ilmastopolitiikan harppaukset ja ihmisten elämäntapojen muutokset voivat edistää ympäristönsuojelua nopeastikin. Parhaimmillaan kynnysarvot voidaan ennakoida ja niiden ylittäminen välttää.
Taantuma punnitsee yritysten arvot
Uusi kirja tarkastelee kriittisesti suomalaista työelämää
Raimo Blom ja Ari Hautaniemi ovat toimittaneet uuden tietokirjan, jossa tarkastellaan kriittisesti suomalaista työelämää ja pohditaan, miten työpaikoilla kyetään yhdistämään taloudellinen menestys ja työhyvinvointi. Teos Työelämä muuttuu, joustaako hyvinvointi? (Gaudeamus 2009) ilmestyy nyt.
Työn arkea – esimerkiksi työn virikkeellisyyttä, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja työkykyä – on Suomessa pyritty monin uudistuksin parantamaan. Samalla tulospaineiden ja kiireen lisääntyminen sekä työuupumuksen pelko kertovat kuitenkin työelämän entistä suuremmasta rasittavuudesta. ”1980-luvulta lähtien työn ja muun elämän välinen rajankäynti on hämärtynyt. Työpaikoilla korostetaan yksilöllistä työsuoritusta, minkä seurauksena sisäinen kilpailu lisääntyy, sosiaaliset suhteet kärsivät ja yhteistyö hankaloituu”, sanovat Blom ja Hautaniemi.
Blom ja Hautaniemi toteavat kirjassa, että talouden globalisoituessa muutoksesta ja notkeudesta on tullut kunniamerkkejä menestyvälle yritykselle. Työntekijän näkökulmasta kaikki muutokset eivät kuitenkaan aina ole kehitystä. ”Muutosten pelätään heikentävän mahdollisuuksia kokea luottamusta, arvostusta ja turvallisuutta työpaikoilla. Samat asiat, joita työyhteisöissä on yritetty edistää, ovat kilpailulogiikassa uhanalaisia”, sanovat Blom ja Hautaniemi.
Inga Jasinskaja-Lahti ja Tuuli Anna Mähönen ovat toimittaneet kirjoituskokoelman
jossa tutkijat tarkastelevat identiteettiä, ryhmienvälisiä suhteita ja maahanmuuttajien kotoutumista.
Teos on samalla perinteinen akateeminen kunnianosoitus merkkipäiväänsä viettävälle professori Karmela Liebkindille. Karmela Liebkindistä voi lukea lisää täältä.
Uusi kirja luotaa journalismin uskottavuutta ja tulevaisuutta
Esa Väliverrosen toimittamassa uudessa tietokirjassa Journalismi murroksessa (Gaudeamus 2009) peilataan journalismin muutoksen merkkejä ja tutkitaan journalismin kriisistä käytyä keskustelua. Kirjassa paneudutaan myös politiikan julkisuuden muutoksiin ja siihen, miten tunteet näkyvät mediassa etenkin kriisitilanteiden yhteydessä.
"2000-luvun journalismille on tyypillistä, että se pyrkii lukijan ja katsojan iholle. Asiallisen viileä raportointi on tehnyt tilaa yksilöllisille ja kollektiivisille tunnekokemuksille", sanoo Esa Väliverronen. Samalla toimittajien kiire ja kilpailu uutisista on aiheuttanut kritiikkiä, esimerkiksi Jokelan kouluammuskelun uutisoinnin yhteydessä.
Haasteita journalismin etiikalle asettaa myös teknologian kehitys, "siirtymä deadline-maailmasta online-aikaan". Internetin voittokulku on vauhdittanut tiedonkulkua ja samalla murentanut perinteisen journalismin taloudellista pohjaa.
Mielipidetutkimusten mukaan median valta kasvaa mutta uskottavuus vähenee. "Vaikka uskottavuus on journalismille ydinkysymys, mielipidetutkimusten tuloksista ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Uskottavuuden väheneminen ja mediakritiikin lisääntyminen on mahdollista myös tulkita terveeksi ja realistiseksi asenteeksi. Jos journalismi arvioi hanakasti muiden instituutioiden ja organisaatioiden toimintaa, myös sen itse on kestettävä ulkopuolista arviointia", sanoo Esa Väliverronen.
Uusi kirja esittelee 2000-luvun semiotiikan suuntauksia
Erja Hannulan ja Ulla Oksasen toimittama teos Murtuvat merkit – Semiotiikan teoreettisen ja soveltavan tutkimuksen näkökulmia (Gaudeamus 2009, Palmenia-sarja) on ilmestynyt. Teoksessa pohditaan merkkien ja tekstien – ja siten myös merkitysten – murtumista ja siirtymistä toisikseen.
”Semiotiikan tutkimuskohteena on semiosis, merkityksen tuottamisen ja välittymisen prosessi, joka tapahtuu merkkien ja tekstien kautta, avulla ja ehdoilla. Semiosista on se, että koira heiluttaa häntäänsä ja omistaja tulkitsee sen iloisuuden merkiksi. (---) Semiosista on yhtä lailla arpi onnettomuuden merkkinä, mittava kirjasto sivistyksen merkkinä ja epäjohdonmukainen puhe järkkyvän mielen merkkinä”, kirjoittaa Harri Veivo kirjassa.
Murtuvat merkit -kirjan kirjoittajat tarkastelevat merkkien ja tekstien murtumia ja siirtymiä omista näkökulmistaan. Samalla teos johdattaa lukijan 2000-luvun alun käsitteiltään runsaan semiotiikan eri suuntausten ja tarkastelutapojen pariin.
Vanhan ylioppilastalon toisessa kerroksessa sijaitseva Musiikkisali on peruskorjattu pinnoiltaan kesän 2009 aikana. Nyt remontti on valmistunut ja Musiikkisali on valmis palvelemaan vanhoja ja uusia asiakkaitaan. Uusien pintojen lisäksi sali on saanut uutta esitystekniikkaa.
Musiikkisali on monella tapaa erityinen tila. Siellä sijaitsee yksi Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmista taideteoksista, Akseli Gallen-Kallelan maalaama fresko Kullervon sotaanlähtö. Toinen suuri ja arvokas taideteos, R. W. Ekmanin Väinämöisen soitto, oli lainassa Ateneumissa Kalevala-näyttelyn avainteoksena, mutta on taasen palannut kotiinsa Vanhalle. Vanhan taiteesta ja historiasta voi lukea lisää Vanhan nettisivuilta.
HYY Yhtymä on palvelualan konserni, joka toimii kiinteistö-, majoitus- ja ravintola-, kustannus- ja verkkomedia-alalla. Lisäksi yhtymä harjoittaa sijoitustoimintaa. HYY Yhtymän omistaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY. Yhtymän liikevaihto vuonna 2009 oli 32,4 miljoonaa euroa.
Tarjoamme mielenkiintoisen tehtävän pitkäjänteisesti ja vastuullisesti toimivassa suomalaisessa palvelualan yrityksessä Helsingin ydinkeskustassa. Pääpaino monipuolisessa työtehtävässä on hallitusten ja muiden toimielinten kokousjärjestelyissä.
Odotamme sinun olevan ammattilainen, jolla on soveltuva koulutus ja usean vuoden aikana hankittu vankka kokemus assistentin tehtävistä.
HYY Yhtymä on hyväksytty YK:n ”Principles for Responsible Investmentin” (PRI) allekirjoittajatahoksi.
PRI on yhteinen kansainvälinen vastuulliseen sijoittamiseen liittyvä sitoumus, jonka takana on YK.
Sitoumuksen allekirjoittaneet tahot - kuten nyt HYY Yhtymä - sitoutuvat toimimaan mahdollisimman vastuullisesti.