Uusi johtamisen psykologia osoittaa, että johtamisessa tärkein sana on ”me”, ei ”minä”

Johtajuudesta, johtajista ja johtamisesta keskustellaan tavallisesti yksilöiden toimintana, ja usein johtamisen salaisuuden väitetään löytyvän menestyneiden johtajien henkilökohtaisista ominaisuuksista tai työntekijöille tarjottavista resursseista.

S. Alexander Haslam, Stephen D. Reicher ja Michael Platow osoittavat laajojen empiiristen tutkimusten ja syvällekäypien teoreettisten pohdintojen kautta, että tämä ei kuitenkaan ole johtamisen koko kuva. Ratkaisevaa hyvässä johtamisessa on heidän mukaansa, kykeneekö johtaja luomaan ilmapiirin, jossa koko ryhmä haluaa sitoutua toteuttamaan yhteisiä päämääriä.

Yhteen hiileen puhaltaminen on voimakas ja jopa välttämätön motivaatiotekijä minkä tahansa yhteisön menestymiselle.

Kuvanlukutaito on tarpeen nykykulttuurissa

Kuvat ja visuaalisuus läpäisevät länsimaisen nykykulttuurin. Vietämme ennennäkemättömän paljon aikaa tietokonenäytön, mobiiliteknologian, uutiskuvien, pelien, mainosten, taiteen ja pornon äärellä. Massamittaisen kuvien kulutuksen ohella moni myös tuottaa kuvia ja visuaalista informaatiota niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Emme kuitenkaan välttämättä osaa analysoida kuvia kriittisesti tai ole tietoisia siitä kulttuurihistoriallisesta perimästä, joka usein ohjailee suhtautumistamme kuviin.

Anita Sepän Kuvien tulkinta (Gaudeamus 2012) on ensimmäinen suomenkielinen menetelmäopas, joka tarjoaa monipuolisia työkaluja kuvien ja visuaalisen kulttuurin analyysiin. Vaikka teoksen esimerkit painottuvat kuvataiteeseen ja mainontaan, kirjassa esiteltyjä tulkintamalleja voi soveltaa myös muunlaisiin aineistoihin. Sepän lähestymistapa on yhtä aikaa teoreettinen ja käytännönläheinen: hän korostaa teorioiden arvoa ajattelun tukena mutta muistaa aina myös kysyä, ”mitä seurauksia teoreettisella ajattelulla on, mihin teoriaa voidaan soveltaa ja miten onnistuneesti se tavoittaa sen todellisuuden, jonka keskellä elämme tai olemme eläneet”.

Kuvantulkinnan perusteiden ohella teos antaa lukijalle välineitä analysoida kriittisesti vallitsevia näkemyksiä maailmasta ja sen asukkaista. Seppä käsittelee muun muassa kulttuurin torjuttuja aineksia, joiden luota saatamme kääntyä pois vihaisina tai inhoten. Tällöin on Sepän mukaan usein aiheellista pohtia, tekeekö kuva näkyväksi jotain sellaista, minkä yhteiskunta tai me itse haluamme syystä tai toisesta sulkea ulkopuolelle tai unohtaa. Lisäksi teoksen kuvaesimerkit avaavat mielenkiintoisia näkökulmia suomalaisuuteen. Kari Soinion ja Rosa Liksomin valokuvat ovat esimerkkejä kuvallisesta vastakulttuurista, joka iskee säröjä kansallisten myyttien juhlallisuuteen ja houkuttelee pohtimaan suomalaisen identiteetin uhkakuvia ja mahdollisuuksia uusista näkökulmista.

Ruokatutkijat: ajattele globaalisti, toimi paikallisesti

Uudessa kirjassa ruoditaan ruoan tuotannon ja kuluttamisen vaikutuksia

Ruoan tuotannolla ja kuluttamisella on valtava vaikutus ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisten terveyteen. Elintarvikejärjestelmää muovaavat paitsi maailmanlaajuiset kehityskulut myös erilaiset kriisit, ruoan terveysvaikutukset, tuotannon tehostamisen tarve sekä globalisaation poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Näihin teemoihin tartutaan Tuija Monosen ja Tiina Silvastin toimittamassa uudessa tietoteoksessa Hyvä ja paha ruoka (Gaudeamus 2012).

”Ruoka on inhimillisen elämän perusedellytys”, sanovat Mononen ja Silvasti. ”Vallitseva elintarvikejärjestelmä, jonka perimmäinen tarkoitus on tuottaa ruokaturvaa, kohtaa lähitulevaisuudessa suuria haasteita ja suoranaisia uhkia.”

Hyvä ja paha ruoka tarjoaa läpileikkauksen ajankohtaisesta ruokakeskustelusta. Teos etenee globaalia elintarvikejärjestelmää koettelevista ongelmista ja niiden ratkaisuyrityksistä kohti ruoan paikallista tuotantoa ja tarjontaa sekä niiden vaihtoehtoja.

”Globaali elintarvikejärjestelmä tarvitsee uudenlaista sääntelyä, jonka päämääräksi tulee asettaa ympäristön hyvinvointi ja mahdollisimman suuren hyvinvoinnin tuottaminen mahdollisimman suurelle joukolle ihmisiä”, Mononen ja Silvasti sanovat.

”Tavoitteena tulee olla sekä ekologisesti että sosiaalisesti kestävien ruokavalioiden aktiivinen kehittäminen. On kuitenkin tunnustettava, että paikalliset ongelmat on ratkaistava paikallisesti alueen ihmisten hiljaista tietoa hyödyntäen, soveltaen ja tarpeen vaatiessa tieteellisellä tiedolla tukien. Teknologian kehittymisen luomat uudet mahdollisuudet ovatkin tulevaisuuden ravitsemussuosituksia laadittaessa kiinnostavassa asemassa.”

Mononen ja Silvasti toteavat kirjassaan, että ”ajattele globaalisti, toimi paikallisesti” on hyvä ohje ruokakysymyksiä pohtiville. ”Sekä elintarvikejärjestelmän toimintaan että sitä uhkaaviin tekijöihin on mahdollisuus vaikuttaa. Nyt on vaikuttamisen aika.”

Kauraviikko UniCafeissa 5. - 9.11.2012

Suomalainen kaura on todellista voimaviljaa täynnä hyvää energiaa, kuituja ja rasvoja. Kauralla hellit oman elimistösi lisäksi myös ympäristöä, ennen kaikkea vesistöä. Kaura sitoo pellolla tehokkaasti typpeä, jolloin typen huuhtoutuminen vesistöön vähenee.

UniCafe-opiskelijaravintoloissa on 5. - 9.11.2012 päivittäin tarjolla kauratuotteita hyödyntäen valmistettu ateriavaihtoehto. Tutustu esimerkiksi kasviksilla, kalalla tai lihalla höystettyyn maukkaaseen kaurattoon, kauralla kuorrutettuun broileinkoipeen tai kaura-seivuokaan. Jälkiruoaksi vaikkapa kaura-omenapai tai kaura-mustikkaherkku.

Lue lisää kaurasta

Kasvisruokapäivä UniCafe Exactumissa 24.10.2012

Pääosassa kasvikset: suosittu kasvisruokapäivämme tulee taas.

Kasvisruokapäivä UniCafe Exactumissa keskiviikkona 24.10.

Päivän lounaslista
Kukkakaali-punajuuricurry (ve,l,k,v)
Kasviskaalikääryleet ja linssimuhennos (ve,k,l,g,v)
Vuohenjuustokeitto ja omena (k,l,g,v)
Tofu-nuudelisalaatti (ve,l,k,v,pä)
Uuniomena ja vaniljakastike (k,vl,pä)

Tervetuloa herkuttelemaan kasvisruoalla!

Lue lisää UniCafe-lounasravintoloiden sivuilta.

Uusi teos yllättää - venäjän kielessä on paljon tuttua

”Uusi teos yllättää: venäjän kielessä on paljon tuttua”

Arto Mustajoki raottaa teoksessaan ovea venäjän kielen maailmaan

Kyrillisten kirjainten ei kannata antaa säikäyttää, sillä venäjän kielessä on paljon tuttua, lupaa venäjän kielen professorin Arto Mustajoen kirja Kevyt kosketus venäjän kieleen. Maailman kahdeksanneksi puhutuin kieli on esimerkiksi niin täynnä lainasanoja, että suomalainenkin tunnistaa niistä ainakin 2500. Ja tiesitkö, että sanat lusikka, savotta, siisti, putka ja urakka on puolestaan lainattu meille venäjän kielestä.

Monien yhtäläisyyksien lisäksi venäjässä on myös kummallisuuksia. Kirjasta selviää muun muassa se, miksi vainaja on elollinen mutta ruumis eloton.

Venäläinen laskee vuosia kesinä, kuten suomalainen puhuessaan viisikesäisistä nassikoista. Venäläinen ei sen sijaan voi kellua eikä elämä ole koskaan haasteellista. Kirja kertoo miksi.

Mustajoki lupaa, että pelätyt kyrilliset kirjaimet ovatkin nerokkaat – ja ne oppii junamatkan aikana Pietariin. Hankaluuden lisäksi kirjainten alkuperästä on oltu vuosisadat väärässä. Nyt tiedetään, ettei niitä luonut Kyrillos-apostoli.

Venäjän yli 40 äännettä voidaan osoittaa 33 kirjaimella. Kuuluisat suhuässätkin ilmaistaan yhdellä kirjaimella ilman hattua. Kun venäjässä tietää painon paikan, sanojen ääntäminen on helppo nakki – tai haudutettua naurista helpompi, kuten naapurissa sanotaan.

Uusi kirja osoittaa, että Hiilineutraali Suomi on mahdollinen

Ilmastoystävällinen yhteiskunta on mahdollista saavuttaa konkreettisin keinoin

Kati Berninger tarjoaa teoksessaan myönteisiä ratkaisuja hiilineutraalin Suomen luomiseksi

Ympäristönsuojeluaiheisista kirjoista ja artikkeleista tulee lukijalle välillä synkkä ja voimaton olo: kuljemme vääjäämättä kohti tuhoa, katastrofin pysäyttäminen on luultavasti jo liian myöhäistä, maapallon pelastamiseksi ole enää juuri mitään tehtävissä. Kati Berningerin kirjoittama Hiilineutraali Suomi (Gaudeamus 2012) on toisenlainen kirja. Sen mukaan muutos on mahdollinen, ja ilmastoystävällisen yhteiskunnan luominen onnistuu konkreettisin keinoin, jos vain päättäjät, yritykset, kansalaisjärjestöt, eri alojen asiantuntijat ja yksittäiset kansalaiset ryhtyvät ennakkoluulottomaan yhteistyöhön yli rajojen.

Kati Berninger kertoo teoksessaan hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamisen keinoista ja ongelmista selkeästi ja asiantuntevasti sekä esittelee myönteisiä ratkaisuja niihin. Esille nousevat arkiset elämänalueet kuten liikkuminen, rakentaminen ja ruoka. Teoksessa esitetään, kuinka näitä elämänalueita voidaan muuttaa ilmastoystävällisemmiksi. Osa keinoista on helppoja toteuttaa, osa taas vaatii suuria muutoksia, mutta Berninger osoittaa, että nekin ovat mahdollisia.

Suomalaiset ja historia (Pilvi Torsti)

Suomalaiset ovat historiakansaa
Pilvi Torsti selvitti, mitä suomalaiset ajattelevat historiasta

Tutut yleistykset vaikkapa ”talvisodan hengestä” tai suomalaisista ”työteliäänä kansana” elävät arkisessa keskustelussa ja tiedotusvälineissä. Mutta millainen käsitys suomalaisilla todella on talvisodan, Kekkosen, hyvinvointivaltion rakentamisen, laman, peruskoulun tai Euroopan unioniin liittymisen merkityksestä? Suomalaisten historiatietoisuutta luodataan ensimmäistä kertaa kattavasti tutkijatohtori Pilvi Torstin nyt ilmestyvässä laajaan kysely- ja haastattelututkimukseen pohjautuvassa teoksessa Suomalaiset ja historia (Gaudeamus 2012).

”Vaikka julkisuudessa yhtenään puhutaan historiasta ja vedotaan ihmisten historiaa koskeviin traumoihin, väärinymmärryksiin ja sankaruuksiin, emme ole tienneet, mitä suomalaiset historiasta ajattelevat”, Pilvi Torsti sanoo.

”Samalla kun vaaditaan historiaan liittyviä totuuskomissioita, käydään talouden talvisotaa ja muistellaan Karjalan laulumaita, meiltä on puuttunut tutkittu tieto siitä, miten suomalaiset ymmärtävät nämä viittaukset, miten he ovat menneisyyden kanssa tekemisissä ja millä tavoin menneisyys heijastuu suomalaisten nykyisyyteen liittyviin arvoihin.”

Tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaiset ovat kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen kiinnostuneita historiasta ja pitävät historian tuntemusta tärkeänä osana yleissivistystä. Suomalaiset myös harjoittavat menneisyyden tapahtumien suhteen perusteltua lähdekritiikkiä. ”Tämä tulos on tärkeä ja myönteinen laajemmassakin mielessä: kyky käsitellä ja arvioida tietoa ja sitä, mistä se tulee, on toimivan demokratian avaintaito ja edellytys ja samalla sen tunnusmerkki”, Torsti toteaa.

Työpaikkailmoitus: Majoitus- ja palvelupäällikkö

Oy Academica Hotels Ltd on osa HYY Yhtymää, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistamaa liiketoimintaa. HYY Yhtymän toiminta koostuu kiinteistö, majoitus- ja ravintolaliiketoiminnasta, sijoitustoiminnasta sekä erilaisten palveluiden tuottamisesta. Lisäksi yhtymä tuottaa palveluita ylioppilaskunnalle. Vastuullisuus yhdistää kaikkea HYY Yhtymän yritystoimintaa.

Hostel Domus Academica on kesähotelli Helsingin keskustassa. Tarjoamme kansainväliselle asiakaskunnallemme paljon erilaisia laadukkaita majoitusvaihtoehtoja ja iloista palvelua. Oy Academica Hotels Ltd:n liikevaihto vuonna 2011 oli 1,2 Me ja tulos ennen satunnaisia eriä oli 0,2 Me. Kesäaikainen henkilöstömäärä oli 12.

Etsimme Hostel Domus Academicaan

MAJOITUS- JA PALVELUPÄÄLLIKKÖÄ vakituiseen kokoaikaiseen työsuhteeseen.

Tehtävässä vastaat majoitustoiminnan kehittämisestä sekä hostellin prosessien päivittäisestä johtamisesta. Työpisteesi sijaitsee Domuksella, jossa hostellin toiminnan ohella vastaat myös alueen muiden palveluiden laadukkaasta toteutumisesta, tilaussaunan ja pysäköintipalveluiden myynnistä sekä talvikaudella alueella asuvien opiskelijoiden asumista tukevien palveluiden operoinnista ja kehittämisestä.

Voiko historiaa hyvittää? / Anteeksipyytämisestä on tullut osa poliittista kulttuuria

Historian tapahtumien anteeksipyytämisestä on tullut osa poliittista kulttuuria
Uudessa kirjassa tutkijat kysyvät, voiko historiaa hyvittää

On inhimillisiä kärsimyksiä ja tragedioita, jotka ovat säilyneet ihmisten muistissa aiheuttaen epäoikeudenmukaisuuden tuntemuksia vielä vuosien tai vuosikymmenien jälkeen. Onko tällaisten tapausten jonkinlainen jälkikäteinen hyvittäminen tai korvaaminen mahdollista? Tähän kysymykseen pureudutaan PhD, dosentti Jan Löfströmin toimittamassa uudessa tietoteoksessa Voiko historiaa hyvittää? (Gaudeamus 2012).

”Historian julkiseen moraaliseen jälkiarviointiin ja hyvittämiseen kohdistuva suuri mielenkiinto on melko uusi ilmiö, sillä se voimistui vasta 1980-luvun ja kylmän sodan päättymisen jälkeen”, Löfström kertoo.

”Niin kaukaisempaa menneisyyttä kuin omankin ajan tapahtumia koskevat julkiset ja institutionaaliset anteeksipyynnöt ovat tulleet viime vuosina lähes jokaviikkoisiksi uutisiksi. Yleensä näitä anteeksipyyntöjä esittävät valtiolliset toimijat tai kirkot.”

”Julkiset anteeksipyynnöt ja pahoittelut ovat tosin vain yksi tapa käsitellä kipeää historiaa ja ’tehdä tilit selväksi’ menneisyyden kanssa; muita keinoja ovat esimerkiksi muistopäivät, muistomerkit, korvaukset, arvostelut, ukaasit ja oikeudenkäynnit."

Rahapelaaminen on tärkeä osa suomalaista politiikkaa, taloutta ja kulttuuria

Rahapelaaminen on tärkeä osa suomalaista politiikkaa, taloutta ja kulttuuria
Uudessa tietoteoksessa tutkijat paneutuvat peli-ilmiöön

Lauantai-iltaisin klo 20.45 suuri osa suomalaisista kokoontuu television ääreen rahapelirituaaliin. Pelit ovat läsnä arjessa ja vapaa-ajassa, ja rahapelaaminen on tärkeä osa politiikkaa, taloutta ja kulttuuria. Pauliina Raento kokosi eri tieteenalojen asiantuntijoita yhteen pohtimaan, mitä rahapelaamisesta on syytä ymmärtää 2000-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Raennon toimittama tietoteos Rahapelaaminen Suomessa (Gaudeamus 2012) ilmestyy nyt.

”Suuret rahasummat ja moraaliin ulottuvat näkemyserot yhteiskunnallisen ohjauksen suunnasta ja tavasta ovat tehneet rahapelaamisesta kiistanalaisen ja suuria tunteita herättävän aiheen”, Raento toteaa.

Rahapelejä pelataan kuitenkin päivittäin – kioskeilla, kotitietokoneilla, ruokakaupoissa, huoltoasemilla, baareissa ja ravintoloissa, kasinolla, pelisaleissa ja raviradoilla. Rahapelaaminen Suomessa -teoksen kirjoittajat lähestyvät ilmiötä monipuolisten aineistojen pohjalta. Teokseen on koottu runsas kuvitus ja suomalaisen rahapelaamisen kronologia vuodesta 1889 nykypäivään.

”Pelaamisella on suuri merkitys suomalaisen yhteiskunnan peruspalveluiden rahoittamisessa”, Raento muistuttaa. ”On jo korkea aika, että käsitys rahapelaamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa syvenee ja alkaa ulottua lainsäädännön ja rahapeliongelmien muutosten seuraamista laajemmalle.”

Lasten muotikuvissa myyvät viattomuus ja seksikkyys

Lasten muotikuvissa myyvät viattomuus ja seksikkyys
Annamari Vänskä tarkastelee uudessa kirjassaan mainoskuvien lapsuutta

Lastenvaatteet ja lapsia esittävät kuvat herättävät aikuisissa voimakkaita tunteita. Monella on vahva näkemys siitä, millainen lasten pukeutuminen on sopivaa ja millaiset vaatteet tai kuvat altistavat lapset hyväksikäytölle. Visuaalisen kulttuurin ja muodin tutkija, FT Annamari Vänskä paneutuu lasten muotimainontaan nyt ilmestyvässä kirjassaan Muodikas lapsuus (Gaudeamus 2012).

”Kuluttaminen on tullut yhä olennaisemmaksi osaksi nykylasten maailmaa”, Vänskä sanoo. ”Kaupallisessa kulttuurissa lapsi kohdataan myös yhä useammin mallina, joka mainostaa tuotteita tai palveluita.”

”Vaikka lapset halutaan pitää aikuisten maailman ulkopuolella, ulkonäön keskeisyys näkyy myös lasten kulttuurissa. Stailaamiseen perustuvat muotilelut ja internet-sivustot, lehtijutut muoti-ikoneiksi korotetuista lapsista ja lapsille suunnatut vaatemallistot antavat ymmärtää, että enää ei riitä, että lapsi on siisti ja terve. Lapsen on myös näytettävä hyvältä ja opittava ajattelemaan, että hänen kehonsa on tärkeä kommunikaation väline.”

Lasten huippumuotia myydään kuvilla, joissa lapsuuden ja aikuisuuden sekä viattomuuden ja seksikkyyden raja häilyy. ”Lapsuuden vahvin myytti on viattomuus, ja se on muokannut voimakkaimmin käsitystä lapsuudesta puolivillinä, vapaana, luonnollisena ja aikuisten maailman ulkopuolelle sijoittuvana turmeltumattomana aikana”, Vänskä toteaa.

Taide saa voimansa ja merkityksensä yhteydestä elämään

Taide saa voimansa ja merkityksensä yhteydestä elämään
Pentti Määttänen kysyy kirjassaan, mikä taiteessa nostattaa tunteita

”Ihmisen oleminen, kokemus ja tietoisuus on ruumiiseen sidottua. Pragmatistisen estetiikan lähtökohta on tämän tosiasian tunnustaminen”, sanoo Pentti Määttänen. Hän johdattaa lukijan taiteen määrittelemisen ja kokemisen kysymyksiin sekä pragmatistiseen estetiikkaan uudessa tietoteoksessaan Taide maailmassa (Gaudeamus 2012).

”Taiteen kokeminen on osa inhimillisen kulttuurin monimuotoisuutta. Esteettisen kokemuksen ymmärtäminen edellyttää, että se asetetaan muun kokemusmaailman yhteyteen. Näiden yhteyksien selvittämiseksi on monet perinteisen estetiikan käsitteet ja väitteet arvioitava uudelleen. Kirjani on osa tätä laajaa, liki sata vuotta sitten alkanutta hanketta.”

”Kaikki taideteokset ovat luonteeltaan pelin kaltaisia yhteisöllisiä kokemuksia, vaikka jotkut teokset kiinnittyvätkin selkeästi johonkin fyysiseen esineeseen, taide-esineeseen. Nämä esineet ovat sosiaalisen kokemuksen tuottajia, pelin osatekijöitä. Taide-esine tuo jotakin muuta esiin ja olemassa olevaksi. Se tekee tiettäväksi, että se on osa taidemaailmaa, että se on mukana tavoissa, tottumuksissa ja instituutioissa, joiden ansiosta se tulkitaan taiteeksi.”

Taide maailmassa murtaa korkea- ja populaarikulttuurin jakoa. ”Taiteen monikerroksiset merkitysrakenteet liittävät sen maailmaan. Myös abstraktit teokset saavat ilmaisuvoimansa eletystä ja koetusta. Itsessään arvokkaan esteettisen kokemuksen vaaliminen ja yhteiskuntakriittinen kannanotto taiteen keinoin eivät ole toistensa vastakohtia. Taide saa voimansa ja merkityksensä yhteydestä elämään.”

Genre: kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan keskellä

Elämä tekstiyhteiskunnassa edellyttää genretietoisuutta
Tekstilajien käsikirja rakentaa siltoja eri alojen ja ajattelutapojen välille

Lähes kaikkea inhimillistä toimintaa voi lähestyä genren eli tekstilajin näkökulmasta. Hahmotamme, tulkitsemme ja jäsennämme elämäämme tekstilajien avulla. Tekstien viidakossa seikkailevan lukijan avuksi ilmestyy nyt kattava perusteos: Vesa Heikkisen ja kumppanien toimittama Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja (Gaudeamus 2012).

Genren käsite on totuttu yhdistämään taiteeseen, mutta lajitteleminen, luokitteleminen ja tyypitteleminen liittyvät kiinteästi kaikkeen ajatteluun, havainnointiin ja toimintaan. ”Puhutun ja kirjoitetun vuorovaikutuksen hallitsema elämämme vilisee monenlaisia kielenkäytön muotoja: aamiaispöydän rupattelusta ja työpäivän tekstitulvasta vapaa-ajan kauppalistoihin, mainoksiin, televisio-ohjelmiin, katukyltteihin ja sosiaaliseen mediaan”, teoksen toimittajat toteavat.

”Medioituva ja tekstualisoituva yhteiskunta edellyttää jäseniltään monenlaisia käytännön genretaitoja ja entistä syvällisempää kieli- ja tekstilajitietoisuutta. Genreihin liittyvää tutkimusta tehdään useilla humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Tässä käsikirjassa näitä tutkimuksia ja muita lajeihin liittyviä näkökulmia pyritään tuomaan yhteen ja monipuolistamaan. Tarkoituksena on rakentaa siltoja eri alojen ja ajattelutapojen välille."

Työpaikkailmoitus: Johdon assistentti

HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama monipuolista liiketoimintaa harjoittava yritysryhmä. HYY Yhtymän toiminta koostuu kiinteistö- ja ravintolaliiketoiminnasta, sijoitustoiminnasta sekä erilaisten palveluiden tuottamisesta. Lisäksi yhtymä tuottaa palveluita ylioppilaskunnalle. Vastuullisuus yhdistää kaikkea HYY Yhtymän yritystoimintaa. Yhtymän liikevaihto vuonna 2011 oli 32,9 Me ja tulos ennen satunnaisia eriä oli 2,3 Me. Henkilöstöä oli keskimäärin 228.

Etsimme HYY Yhtymään

JOHDON ASSISTENTTIA

vakituiseen kokoaikaiseen työsuhteeseen.

Tarjoamme sinulle monipuolisen ja mielenkiintoisen työn opiskelijaomisteisen liiketoiminnan parissa Helsingin ydinkeskustassa. Tehtäviin kuuluu mm. hallitusten ja muiden toimielinten kokousjärjestelyt ja kokoussihteerinä toimiminen, erilaisten sidosryhmien tapahtumien suunnittelut ja organisoinnit, toimistopalveluja, esitysten valmistelua ja avustamista viestintätehtävissä.

Pienet koululaiset viettävät iltapäivänsä kirjavissa ympäristöissä

Pienet koululaiset viettävät iltapäivänsä kirjavissa ympäristöissä
Harriet Strandell paneutuu uudessa kirjassaan lasten valvottuun vapaa-aikaan

Vilkas ja huolen värittämä yhteiskunnallinen keskustelu pienten koululaisten yksinäisistä iltapäivistä kotona hiljentyi, kun iltapäivätoimintaa koskevan laki astui voimaan 2000-luvun puolivälissä. VTT, sosiologi Harriet Strandell tarttui vähän tutkittuun aiheeseen. Hänen runsaaseen tutkimusaineistoon perustuva tietoteoksensa Lapset iltapäivätoiminnassa (Gaudeamus 2012) ilmestyy nyt.

”Kysymys lasten iltapäivien vietosta koskettaa kaikkia pieniä koululaisia ja heidän perheitään”, Strandell sanoo. ”Osa lapsista saattaa viettää iltapäivätoiminnassa jopa enemmän aikaa kuin koulussa. Siksi on tärkeää selvittää, millaista iltapäivätoiminnan arki todella on ja miten uudistus on toimintaa muokannut.”

Strandell vieraili erityyppisissä iltapäiväkerhoissa havainnoimassa toimintaa ja haastattelemassa ohjaajia ja kerholaisia. Iltapäiväuudistus jättää paljon vapautta toiminnan toteuttamiseen. ”Ohjaajien koulutustausta oli kirjava, ja joillakin ohjaajilla ei ollut koulutusta lainkaan. Tehtäviinsä sitoutuva työtiimi sai asiat luistamaan ja lapset viihtymään. Toisena ääripäänä oli kuitenkin hallitsemattomia tilanteita, ristiriitoja, epäjärjestystä ja viihtymättömyyttä."

Leevi Lehdon Ulysses-käännös houkuttaa lukijan huikaisevaan epävarmuuden piirileikkiin

Leevi Lehdon Ulysses-käännös houkuttaa lukijan huikaisevaan epävarmuuden piirileikkiin
James Joycen riemukkaita sanaleikkejä pursuava romaani suorastaan pakottaa lukemaan itsensä

Irlantilaisen James Joycen (1882–1941) suurromaani Ulysses ilmestyi vuonna 1922 Pariisissa. Kääntäjä ja runoilija Leevi Lehto on viettänyt käännöstyön kimpussa Odysseuksen harharetkien ajan, kymmenen vuotta. Nyt hänen työnsä on valmis: uusi suomennos Ulysses (Gaudeamus 2012) ilmestyy kesäkuun 13. päivänä.

Ulysses seuraa jo legendoiksi muodostuneiden päähenkilöidensä, aviopari Leopold ja Molly Bloomin sekä nuoren Stephen Dedaluksen, päivää Dublinissa 16. kesäkuuta 1904. Samalla teos on syvälle käyvä tutkielma historian, taiteen, seksuaalisuuden ja ihmisenä olemisen ehdoista.

Leevi Lehto kuvaa suomennostaan käännöksen käännökseksi, joka kohtaa etäisyyttä ja kääntämistä koskevat kysymykset joka rivillään. ”Joyce itse huolehti jäätävän johdonmukaisesti siitä, että Ulysses on mahdollisimman etäällä jokaisesta mahdollisesta lukijastaan”, Lehto toteaa. ”Silti se suorastaan pakottaa lukemaan itsensä.”

”Samaan aikaan se, että Ulysses itse jo on käännös, ilmenee muun muassa sen jokaisen lauseen, ilmaisun, sanan, usein kirjaimenkin pyörryttävässä monitulkintaisuudessa. Mikään ei yksinkertaisesti ole vain niin kuin se on. Lukijaa houkutellaan tiettyyn epävarmuuden piirileikkiin.”

Shintolaisuus on Japanin sykkivä sydän

Shintolaisuus on Japanin sykkivä sydän

Ilmari Vesterisen uudessa kirjassa matkataan Japanin kansallisuskonnon mytologisesti rikkaaseen maailmaan

”Japanilaiset eivät oikeastaan harjoita uskontoa, he elävät sitä”, sanoo shintolaisuuteen perehtynyt emeritusprofessori Ilmari Vesterinen. Hänen uusi tietoteoksensa Shintolaisuus (Gaudeamus 2012) on kiehtova matka Japanin vanhakantaisen kansallisuskonnon mytologisesti rikkaaseen maailmaan, johon kuuluvat esivanhempien, sankarien ja suurmiesten palvonta, rituaalisen puhtauden vaatimus, moninaiset uhritoimitukset, rukoukset, pyhiinvaellukset, taide ja kauneus.

”Shintolaisuuden sielu on sen moninaisuudessa”, Vesterinen sanoo. ”Siinä elävät voimakkaina animismi ja luonnon kunnioittaminen: uskotaan, että kasvi, puu, kiviröykkiö tai kokonainen vuori on personoitu jumala, kami, tai että siinä asustaa isäntähenki.”

Shintolaisuudessa ei ole perustajaa, pyhiä kirjoituksia eikä kanonisoitunutta oppia. Osin tämän vuoksi se ei ole kyennyt estämään muiden uskontojen leviämistä Japaniin. Vesterinen käsittelee kirjassaan myös esimerkiksi buddhalaisuutta ja shamanismia. ”Yhden uskonnon ymmärtäminen vaatii myös toisten uskontojen ymmärtämistä.”

Lyyran kysely: Joka kolmannen opiskelijan vaikea löytää asuntoa

Opiskelijat luovat hyvän pohjan asuntojen lyhyen vuokraamisen markkinoille.

Opiskelijoiden asuntopula on jokakesäinen haaste. Lähes joka kolmas opiskelija kokee asunnon löytymisen haastavaksi. Tämä käy ilmi opiskelijoiden asunnonvälitystä pyörittävän Lyyran teettämästä asumiskyselystä. Samaan aikaan Suomessa on kymmeniä tuhansia asuntoja tyhjillään. Vuokra-asuntomarkkinoille kaivataan lisää joustavuutta lyhytaikaisen vuokrauksen, alivuokrauksen ja kimppakämppätarjonnan kautta.

Kyselyn mukaan suurimpia haasteita asunnon löytymisessä ovat korkea vuokra, vapaiden ja sopivien asuntojen vähäisyys sekä asuntojen huono sijainti suhteessa opiskelupaikkaan. Erityisesti ulkomaalaiset opiskelijat kokevat lisäksi, että tietoa opiskelijoille sopivista asumisratkaisuista on vaikeaa saada. Asuntohaasteet vaikuttavat voimakkaimmin kansainvälisiin opiskelijoihin; kyselyn mukaan yhteensä 48 % ulkomaalaisista opiskelijoista on kokenut asunnon hankinnan vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi.

- Stereotypian mukaan opiskelijavuokralaiset ovat meluisia, sotkuisia ja bilettävät yöt läpeensä. Kyselytutkimuksemme perusteella opiskelijat arvostavat omaa rauhaa ja hiljaisia asuinoloja. Sopivan asunnon löytyessä siitä ollaan motivoituneita pitämään kiinni eli vuokrat maksetaan ajallaan ja asunnosta pidetään huolta, kertoo Lyyran digital media manager Mira Soini-Nordström.

Matkailija voi majoittua Helsingissä ilmastoystävällisesti

Hostel Domus Academica laskee ja kompensoi yöpymisistä aiheutuneet päästöt ensimmäisenä Suomessa

Helsingissä kesäisin toimiva Hostel Domus Academica on tiettävästi ensimmäinen suomalainen majoitusliike, joka on toteuttanut kattavasti toimintansa hiilijalanjäljen laskennan ja myös yöpymisistä aiheutuneiden päästöjen kompensoinnin. Kompensointi toteutettiin vuonna 2011 ostamalla päästöoikeuksia kiinalaiselta Zhangbein tuulivoimaprojektilta.

HYY Yhtymän omistaman kesähotellin asiakkaista valtaosa on ulkomaalaisia, joukossa on hyvin monenlaisia ihmisiä kongressimatkaajista reppureissaajiin. Eniten matkaajia hostelliin saapuu Saksasta, Venäjältä, Italiasta, Ranskasta ja Espanjasta. Kesällä 2011 Hostel Domus Academicassa yöpyi kaikkiaan noin 13 000 matkailijaa.

- Ekologisuus on jo enemmän kuin trendi matkailussa ja yhä useammalle tärkeä majoituksen valintaperuste. Olemme nyt aluksi keskittyneet laittamaan omaa toimintaamme ekologisuuden suhteen kuntoon ja nyt alamme panostaa tämän kilpailuedun markkinointiin, kertoo Hostel Domus Academican toiminnasta vastaava Arja Kosonen.

Työpaikkailmoitus: Talousjohtaja HYY Yhtymään

HYY Yhtymä on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama monipuolista liiketoimintaa harjoittava yritysryhmä. HYY Yhtymän toiminta koostuu kiinteistö- ja ravintolaliiketoiminnasta, sijoitustoiminnasta sekä erilaisten palveluiden tuottamisesta. Lisäksi yhtymä tuottaa palveluita ylioppilaskunnalle. Vastuullisuus yhdistää kaikkea HYY Yhtymän yritystoimintaa.

Yhtymän liikevaihto vuonna 2011 oli 32,9 Me ja tulos ennen satunnaisia eriä oli 2,3 Me. Henkilöstöä oli keskimäärin 228.

Etsimme HYY Yhtymään

TALOUSJOHTAJAA

vastaamaan talouden kokonaishallinnasta, organisoinnista ja kehittämisestä.

Marjo Berglund valittiin Helsingin yliopiston kvestoriksi

HYY Yhtymän talousjohtaja, varatoimitusjohtaja Marjo Berglund on valittu Helsingin yliopiston kvestoriksi. Hän aloittaa tehtävässä syksyn 2012 alussa nykyisen kvestorin Ilkka Hyvärisen jäädessä eläkkeelle.

Kvestori eli talousjohtaja ohjaa Helsingin yliopiston taloutta, hoitaa suhteita rahoittajiin ja kehittää yritys- ja sijoitustoimintaa. Helsingin yliopiston kvestorina Berglund johtaa noin 150 työntekijän yksikköä, joka vastaa yliopistokonsernin taloushallinnosta.

”Uskon, että pystymme nyt entistä paremmin rakentamaan sekä yliopistoa että ylioppilaskuntaa ja sen liiketoimintaa palvelevaa yhteistyötä. Kiitämme Marjoa erittäin hyvästä ja monipuolisesta 20 vuoden panoksesta yhtymässä. Toivotamme lämpimästi onnea uusiin mielenkiintoisiin ja vaativiin haasteisiin” sanoo HYY Yhtymän toimitusjohtaja Mauri Laurila.

Kestävä ja uudelleen käytettävä take away -kahvikuppi voitti HYY Yhtymän vastuullisuuskilpailun

Kunniamaininta ehdotukselle edistää vammaisten työllistymistä

Aino Lipsasen, Inka Kyllösen ja Eeva Kareksen ehdotus kestävästä take away -kahvikupista, johon voi ostaa kahvia UniCafesta, voitti HYY Yhtymän vastuullisuuskilpailun 2011.

Palkintoraati, HYY Yhtymän hallintoneuvosto, totesi päätöksen perusteista seuraavaa:
Ehdotus on toteuttamiskelpoinen ja ympäristövastuullinen, sillä se aidosti vähentää syntyvän jätteen määrää. Vaikka nykyiset UniCafessa käytössä olevat take away –kupit ovat biohajoavia, ei niiden päätyminen oikeaan roskakoriin ole varmaa. Jos UniCafe myisi kestäviä kahvimukeja, joihin asiakas voi ostaa jatkossa take away -kahvinsa, vältyttäisiin melko suurelta jätevuorelta vuodessa.

Ehdotuksen toteuttaminen on parhaillaan UniCafessa selvityksen alla.

Kunniamaininta päätettiin antaa Anu Autiolle hänen ehdotuksestaan vammaisten työntekijöiden sekä mielenterveyskuntoutujien työnsaantimahdollisuuksien parantamiseksi.

Palkintosumma tuhat (1.000) euroa jaettiin voittaneen ehdotuksen tekijöiden kesken.

Kilpailuun tuli yhteensä 16 hyväksyttyä ehdotusta. Kilpailu on tarkoitus järjestää myös vuonna 2012.

Lämmin kiitos kaikille ehdotuksia lähettäneille!

Oy UniCafe Ab:n nimi muuttuu HYY Ravintolat Oy:ksi

HYY Yhtymän ravintolatoiminta uudistaa nimikäytäntöjään ja visuaalisuuttaan. Oy UniCafe Ab:n nimeksi tulee 16. huhtikuuta 2012 alkaen HYY Ravintolat Oy.

UniCafe-nimi säilyy opiskelijaravintoloissa. Juhlaravintolamme Vanha, Ravintola Domus, Viola ja Gustus & Vera säilyttävät omat nimensä ja logonsa. Vanhan Kuppila muuttuu Cafe Vanhaksi.

Uusi visuaalinen ilme otetaan käyttöön vähitellen, sillä erilaisia uusittavia materiaaleja ja pintoja on paljon. Opiskelijaravintoloista UniCafe Ylioppilasaukio toimii pilottina, uusi ilme viedään ravintolaan kesän aikana. Muissa lounasravintoloissa uusi ilme on käytössä kesän jälkeen.

Kotisivuillamme visuaalisen ilmeen muutos tulee näkymään kesällä. Otamme käyttöön www-osoitteen hyyravintolat.fi, myös entinen unicafe.fi-osoite säilyy ohjaten jatkossa sivujen opiskelijaravintolaosioon. Juhlaravintolamme löytyvät sivuilta tutuilta paikoiltaan, niihin ohjaavat myös suorat osoitteet vanha.fi, ravintoladomus.fi, violaravintola.fi ja gustusjavera.fi.

Tutustu HYY Yhtymän vuosikertomukseen 2011

HYY Yhtymän vuosikertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011 ovat valmistuneet.

Tutustu sähköisiin versioihin.

Painetun vuosikertomuksen voit tilata osoitteesta tiedotus@hyy.fi.