Johdatus abstraktiin algebraan: Jokke Häsän ja Johanna Rämön uusi kirja johdattaa laskutoimitusten teoriaan
Algebra on laskutoimitusten teoriaa. Jokke Häsän ja Johanna Rämön uudessa kirjassa Johdatus abstraktiin algebraan (Gaudeamus 2012) esitellään nykyaikaisen abstraktin algebran peruskäsitteet ja niiden lainalaisuudet.
Johdatus abstraktiin algebraan lähtee liikkeelle laskutoimitusten yleistämisestä lukualueiden ulkopuolelle ja johdattaa lukijan erilaisten laskusääntöjen määrittämien algebrallisten rakenteiden maailmaan. Esitystapa perustuu perinteiseen jaotteluun, jossa algebrallisista rakenteista esitellään ryhmät, renkaat ja kunnat. Sisältöä on elävöitetty runsailla esimerkeillä, kuvilla ja harjoitustehtävillä. Lukija huomaa pian laskevansa yhteen niin lukuja ja kirjaimia kuin hedelmiä tai erilaisia korttipakan sekoitustapoja.
”Abstraktin algebran kannalta kiinnostavaa ei ole se, lasketaanko luvuilla, funktioilla vai jollain aivan muulla. Sen sijaan laskutoimituksia pyritään luokittelemaan niiden ominaisuuksien perusteella. Tällaisen yleistämisen etuna on, että lukujen yhteydessä opittuja sääntöjä päästään soveltamaan uusissa, toisinaan ennalta-arvaamattomissakin tilanteissa”, Häsä ja Rämö sanovat.
Työssä viihtyminen on ajatuksena uusi
Uudessa kirjassa tutkijat paneutuvat muuttuvaan suomalaiseen työelämään
Suomi on muutamien viime vuosikymmenien aikana muuttunut navetanhajuisesta talonpoikaisvaltiosta teollisuusvaltioksi ja nykyiseksi palvelu- ja tietoyhteiskunnaksi. Maan elinkeinorakenteen ja työn luonteen muutokseen kiinnittyy professori Petteri Pietikäisen toimittama uusi tietoteos Työstä, jousta ja jaksa – Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus (Gaudeamus 2011). Teos julkaistaan yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa.
”Tämän teoksen kirjoittajat eivät julista yhtä totuutta työstä ja hyvinvoinnista”, Pietikäinen sanoo. ”Yhteistä heille on empatia tutkimuskohteina olevia ihmisiä kohtaan, olivat nämä sitten unettomuuden uuvuttamia vuorotyöläisiä, määräaikaisissa tehtävissä sinnitteleviä pätkätyöläisiä, stressistä ja masennuksesta kärsiviä naisia ja miehiä, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tai työn ja perheen välillä tasapainoilevia vanhempia.”
Afganistanin nykypäivän ymmärtäminen vaatii menneisyyteen katsomista
Andrei Sergejeffin Afganistanin historia on harvinainen yleisesitys huonosti tunnetun maan vaiheista
Päivittäin uutisissa esiintyy kansakunta tai valtio, joka itsenäistymisestään 1700-luvulta on tunnettu Afganistanina. Maan historiasta tiedetään kuitenkin länsimaissa vähän, ja tätä puutetta paikkaamaan Andrei Sergejeff kirjoitti kirjan Afganistanin historia (Gaudeamus 2011). Nyt ilmestynyt teos on maailman mittakaavassakin yksi harvoista aihetta käsittelevistä kokonaisesityksistä. Se on samalla värikäs matka mahtavien korkeakulttuurien sekä lukuisten etnisten ja poliittisten ryhmittymien vuosituhantiseen kamppailuun tämän alueen herruudesta.
”Väkivaltaisen lähihistoriansa perintönä Afganistanin kehittymistä jarruttaa tällä hetkellä kolme toisiinsa kietoutunutta perusongelmaa: heikko keskushallinto, huumetalouden ylikorostunut rooli sekä hallitusta vastustavat aseelliset ryhmät”, Sergejeff sanoo. ”Koska nämä piirteet ruokkivat toisiaan, maan rauhoittuminen lyhyellä aikavälillä on hyvin epätodennäköistä.”
Itä-Eurooppa on matkalla länteen
Jouni Järvinen ja Jouko Lindstedt kokosivat tietopaketin itäisen Euroopan maista
Keskellä Eurooppaa, Itämereltä Välimerelle ja Mustallemerelle ulottuvalla vyöhykkeellä sijaitsee pienten ja keskisuurten maiden ketju, joka jää lännen ja idän suurten valtioiden, ennen kaikkea Saksan ja Venäjän väliin. Maat ovat muovautuneet suurvaltojen muodostamien geopoliittisten mannerlaattojen saumakohdassa, jonka jännitteet ja järistykset ovat väistämättä heijastuneet alueen historiaan ja sen kansojen elämään.
VTT Jouni Järvinen ja professori Jouko Lindstedt kokosivat ajantasaisen tietopaketin 19 itäisen Keski-Euroopan, Baltian ja Balkanin maasta. Nyt ilmestyvässä kirjassa Itä-Eurooppa matkalla länteen (Gaudeamus 2011) esitellään Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari, Romania, Moldova, Slovenia, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia, Montenegro, Albania, Kosovo, Bulgaria, Makedonia ja Kreikka. Kunkin maan historiasta ja kulttuurista tuodaan esille ne seikat ja tapahtumat, jotka ovat merkityksellisiä myös nykyään ja kuuluvat maan kansalaisten yleissivistykseen. Lisäksi teos tarjoaa perustiedot maiden kielistä ja kirjallisuudesta.
Kirsti Ekonen ja Sanna Turoma (toim.): Venäläisen kirjallisuuden historia. Gaudeamus 2011.
Teoksen kirjoittajat: Kirsti Ekonen, Tomi Huttunen, Elina Kahla, Marja Rytkönen, Timo Suni ja Sanna Turoma.
Venäläisen kirjallisuuden historia on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys venäläisen kirjallisuuden tuhatvuotisesta historiasta. Siitä löytyvät perustiedot tärkeimmistä venäläisistä kirjailijoista ja klassikkoteoksista, tyylikausista sekä kirjallisuuden lajien kehityksestä. Lisäksi tarkastellaan kirjailijan ammatin vakiintumista ja kehitystä sekä lukijakulttuurin muutoksia. Huomiota saavat myös populaarikirjallisuus ja lastenkirjallisuus, ja teos nostaa esille monissa kirjallisuushistoriallisissa katsauksissa sivuun jääneitä naiskirjailijoita. Teos perustuu uusimpaan kirjallisuushistorialliseen tutkimukseen.
Venäläistä kirjallisuushistoriaa tarkastellaan laajassa yhteiskunnallisessa kehyksessä. Samalla teos avaa näkökulmia nyky-Venäjän yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Runsas kuvitus ja selkeät tietolaatikot elävöittävät kirjallisuushistoriallista kertomusta. Teos sopii sekä yleiseksi hakuteokseksi että oppikirjaksi.
Jeesus-hahmo on kotiutunut vaihtuviin myyttisiin maisemiin
Raimo Harjulan kirja historian Jeesuksesta etsii miestä myyttien takaa
Evankeliumien kertomus Jeesus Nasaretilaisesta on tuttu. Dosentti Raimo Harjula paneutuu historian tunteman galilealaisen julistajan vaiheisiin ja merkitykseen nyt ilmestyvässä tietoteoksessaan Jeesus - mies myyttien takana (Gaudeamus 2011). Teos on ensimmäinen suomalainen uskontotieteellinen tutkimus historian Jeesuksen elämästä ja persoonasta.
”Historian Jeesuksen julistuksen ja opetuksen ytimenä oli Jumalan valtakunta: Jumalan rakkaus kaikkia luotuja kohtaan ja lähimmäisen rakastamisen rajaton velvoite – korostuksia, jotka jo pelkkinä ajatuksina herättivät arvostelua osassa fariseuksia ja lainoppineita”, Harjula sanoo.
”Evankeliumien kertomuksissa Jeesus itse myös käytännössä asettui syrjäytyneiden ja halveksittujen ihmisten puolelle ja yleensäkin ihmisen puolelle fariseusten ja lainopettajien edustamaan uskonnolliseen järjestelmään sisältynyttä hengellistä väkivaltaa vastaan.”
Harjulan mukaan Jeesus ärsytti aikansa uskonnollista eliittiä muun muassa puhuessaan Jumalasta ’isänä’. ”Jeesuksen julistus Jumalasta Isänä oli hänen omaleimainen tuotemerkkinsä”, Harjula toteaa.
Fossiiliset polttoaineet hyvästelevä ihmiskunta on valintojen ääressä
Jorma Keskitalo selvittää uudessa kirjassaan energiantuotannon tulevaisuuden vaihtoehdot
Nykyinen fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiatalous on tiensä päässä ilmastonmuutoksen ja öljyn hupenemisen vuoksi. FT, biologi Jorma Keskitalo on perehtynyt laaja-alaisesti ekologiaan ja ympäristönsuojeluun. Nyt ilmestyvässä tietoteoksessaan Ihmiskunnan energiakriisi (Gaudeamus 2011) hän selvittää ihmiskunnan energiantarpeen ja -tuotannon historian ja esittelee yleistajuisesti tulevaisuuden vaihtoehdot – esimerkiksi aurinkoenergian, biopolttoaineet, tuuli-, vesi-, aalto- ja vuorovesivoiman, keinotekoisen fotosynteesin sekä vetytalouden – hyvine ja huonoine puolineen.
”Ihminen teknokulttuureineen on luontoa raskaasti kuluttava eliölaji, ja perusongelma syntyy juuri tästä”, Keskitalo toteaa. ”Ihminen on mullistanut ja mullistaa kiihtyvällä vauhdilla maapallon elonkehää, jonka varassa hän on täysin itsekin.”
”Tutkimus ei ole löytänyt fossiilisille polttoaineille sellaista korvaajaa, joka olisi yhtä aikaa halpa, teknisesti helposti hallittavissa, kuluttaisi elinkaarensa aikana vain vähän energiaa ja uusiutumattomia luonnonvaroja, ei aiheuttaisi kasvihuonekaasujen päästöjä eikä muitakaan päästöjä eikä kuormittaisi luonnonekosysteemejä, mutta tuottaisi suuret määrät energiaa ihmiskunnan tarpeisiin. Moni uusiutuva energialähde pystyy ilman laajoja ympäristövahinkoja täyttämään pienessä mittakaavassa muut ehdot, mutta ei viimeksi mainittua.”
Kraft&Kultur Finland ja Lyyra ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on tarjota maamme korkeakouluopiskelijoille edulliset ja vain uusiutuvalla tuuli- ja vesivoimalla tuotetut sähkösopimukset kätevästi verkossa.
”Kraft&Kultur arvostaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä opiskelijoiden itsensä omistaman Lyyran kanssa”, sanoo Kraft&Kulturin toimialajohtaja Sara Eklund.
Lyyra on osa ylioppilaskuntien vastuullista liiketoimintaa. Lyyra-palveluihin kuuluu Lyyra.fi-verkkosivuston vuokra-asuntopalvelu ja 1000 opiskelijaetua. Lisäksi Lyyra tuottaa opiskelijoiden tunnus- ja maksukortit yli 130 000 opiskelijalle maamme yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
”Halusimme tuoda Suomen opiskelijoille kätevän sähkösopimuksen solmimistavan suoraan vuokra-asunnon löytämisen yhteyteen Lyyran asuntopalvelussa. Hienoa, että saimme neuvoteltua opiskelijoille etuhinnat nimenomaan arvoiltaan yhteensopivan yrityksen kanssa”, iloitsee Lyyran toimitusjohtaja Sallamaari Repo.
Yhteistyön aikana opiskelijoiden ulottuville tuodaan myös energiansäästövinkit ja ekologinen Huili-asiakaslehti opiskelijakoteihin. Uusiutuvaa tuuli- ja vesivoimaa myyvä ruotsalaisyhtiö Kraft&Kultur on toiminut Suomessa vuodesta 2008 alkaen. Kraft&Kultur tunnetaan kulttuuria ja vihreitä arvoja edistävänä yrityksenä.
Seksin mediamarkkinoita hallitsee halun ja kiellon liitto
Sanna Karkulehto analysoi uudessa kirjassaan seksipakkomielteistä mediamaailmaa
Seksuaalisuudesta näyttäisi muodostuneen yksi nykykulttuurin näkyvimmistä pakkomielteistä ja kiehtovimmista paljastusten kohteista. Siitä on tullut myös muodikas markkinointiväline, jonka avulla myydään mediassa lähes mitä tahansa. Professori Sanna Karkulehto kirjoitti aiheesta kirjan Seksin mediamarkkinat (Gaudeamus 2011). Teoksessa hän esittelee tiiviisti alan tutkimuksen peruskäsitteet ja keskeiset teoreetikot ja esittää havainnollisia esimerkkejä seksin ja median moninaisista kytköksistä.
”Seksi kiinnostaa ja kiihottaa mutta herättää myös paheksuntaa, moralismia, torjuntaa, pelkoa ja ahdistusta”, Karkulehto sanoo. ”Nimenomaan mediassa seksuaalisuudesta puhutaan ja kirjoitetaan ja sitä esitetään jatkuvasti, mutta samanaikaisesti mediakulttuurissa on läsnä myös sellaisia seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä asioita, joita paheksutaan, marginalisoidaan ja toiseutetaan tai konkreettisesti kielletään näkymästä julkisesti. Mediassa työstetään tätä sallitun ja kielletyn seksuaalisuuden välistä rajaa tauotta.”
”Nyt pidetään jopa poliittisesti korrektina sitä, että tehdään näkyväksi heteroseksuaalisuudesta eroavia seksuaalisuuden esityksiä, ja varsinkin viihteessä ja mainonnassa niitä on pidetty uutuudenviehätyksensä, erilaisuutensa, eksoottisuutensa ja jännittävyytensä vuoksi erinomaisina katsojalukujen kasvattajina ja myynninedistäjinä.” Queer on siis muotia, tosin kesytetyssä muodossa.

HYY Yhtymän yritykset hakevat lisää tapoja kantaa kortensa vastuullisuuden kekoon. Kaikki ideat, joilla yrityksemme voivat entisestään parantaa taloudellista, ympäristö-, sosiaalista ja kulttuurista vastuullisuuttaan, otetaan mielihyvin vastaan.
Olemme kiitollisia kaikista ehdotuksista, mutta palkittava ehdotus valitaan HYYn jäsenten, HYYn tai HYY Yhtymän henkilökunnan antamista ehdotuksista. Paras voi voittaa jopa 1 000 euroa. Palkinto voidaan jakaa enintään kolmeen osaan, jos yhtä selkeästi parasta ehdotusta ei löydy.
Palkinnosta päätettäessä arvioidaan mm. idean merkittävyys ja toteuttamiskelpoisuus, mahdollisuus liikevaihdon lisäykseen tai kustannussäästöihin, imagotekijät ja idean vaikutus asiakkuuksiin.
Maapallon elämän huikean kirjon säilyminen on pienestä kiinni
Tietoteoksessa Ihminen ja ympäristö huippuasiantuntijat jäsentävät monimutkaista maailmaa
Ihmisen ja ympäristön monimutkaisesta ja herkästä suhteesta uhkaa tulla ihmiskunnan kohtalonkysymys. Samalla kun on ruokittava maapallon kasvava väestö, pitäisi myös säilyttää maailman merien, metsien ja muun ympäristön luonnonrikkaus ja tuottavuus. Jari Niemelä, Eeva Furman, Antti Halkka, Eeva-Liisa Hallanaro ja Sanna Sorvari kokosivat kirjoittajiksi lähes sata asiantuntijaa ja toimittivat nyt ilmestyvän laajan tietoteoksen Ihminen ja ympäristö (Gaudeamus 2011).
”Maapallon luonto ja ihmiskunta ovat menossa kohti hätkähdyttävän suurta ympäristönmuutosta”, teoksen toimittajat sanovat. ”Elämä voi sopeutua muutoksiin, muttei liian nopeisiin ja rajuihin. Kun ihmiskunta tiedostaa oman toimintansa rajat, se pystyy ehkä pysymään näissä rajoissa. Näin voidaan turvata ihmiskunnan elämä ja tulevaisuus maapallolla.”
”Monet haitalliset muutokset hivuttautuvat elinympäristöihin pikku hiljaa, minkä vuoksi niitä saatetaan sietää melko pitkään. Tässä tilanteessa tarvitaan tieteellisiä malleja, jotka kertovat, miltä tulevaisuus voi näyttää sadan vuoden päästä. Ne ovat opas ihmiskunnalle, joka yrittää hahmottaa ja hallita maailman muutoksia.”
Uusi kirja avaa ikkunoita itämaisen kauneuden maailmoihin
Minna Eväsojan toimittama tietoteos Itämainen estetiikka on matkakirja vieraaseen
FT, dosentti Minna Eväsoja on toimittanut kirjan Itämainen estetiikka (Gaudeamus 2011). Teos avaa ikkunoita itämaisen kauneuden maailmoihin ja pohtii, mitä eri kulttuureissa on eri aikoina arvostettu ja pidetty kauniina. Tarkastelun lähtökohtana on, kuinka kauneus ja sen arvostaminen ilmenevät jokapäiväisessä elämässä.
”Länsimaissa korostetaan usein arjen estetiikkaa itämaisen taiteen olennaisena piirteenä”, Minna Eväsoja sanoo. ”Täällä tosin arjen estetiikka ymmärretään usein varsin eri tavoin kuin Aasiassa: Arjen estetiikalla ei tarkoiteta ’itämaissa’ arjen luksusta tai jotain ylimääräistä, joka tuo ylellisyyden tunnetta arkeen, vaan tyytyväisyyden löytämistä vähästä. Sillä viitataan sellaiseen mielentilaan, jossa materiaalista puutetta ei pidetä elämää rajoittavana tekijänä. Myös oma vaillinaisuus tunnistetaan ja hyväksytään.”
Itämainen estetiikka -teoksessa hahmotetaan pitkä ajallinen kaari noin vuodesta 3000 eaa. nykypäivään ja tarkastellaan esteettisiä käsityksiä muun muassa Kiinassa, Japanissa, Kaakkois-Aasiassa, Intiassa, Mesopotamiassa, suufilaisessa mystiikassa, muinaisessa Egyptissä sekä arabialais-islamilaisessa kulttuurissa. Lännen ja idän suhteet paljastuvat moninaisiksi ja kiehtoviksi: meille tuttujen näkökulmien rinnalla on monia muita mahdollisia tapoja hahmottaa maailmaa.
Kaikki suomalaiset ovat kaupunkilaisia
Pasi Mäenpää hahmottelee Helsinki takaisin jaloilleen -kirjassaan avaraa urbanismia
Kaupunkisosiologi, VTT Pasi Mäenpää halusi kirjoittaa Helsingistä ja suomalaisesta kaupunkilaisuudesta kirjan, jossa hän sanoo ääneen myös sen, mikä yleensä jää tutkimusraporteissa kertomatta. Mäenpään tietoteos Helsinki takaisin jaloilleen – Askelia toimivampaan kaupunkiin (Gaudeamus 2011) ilmestyy nyt.
Mäenpää toteaa, että Suomessa kaupunkien historiaa on totuttu pitämään lyhyenä ja kaupunkikulttuuria ohuena. Hän pyrkii eroon turpeeseen sidotusta suomalaisesta identiteettikäsityksestä. ”Meillä on jo kaupunki taloineen ja tiloineen, kaupunkilaiset identiteetteineen ja puuhineen, kaupunki¬kulttuuri tapoineen ja toimineen. Suomalaisten suhde kaupunkiin ei ole maalainen – suomalaisten suhde maaseutuun on kaupunkilainen.” Mäenpään teoksessaan hahmottelemassa avarassa urbanismissa on monenasteista ja monenlaista kaupunkilaisuutta ja kaupunkimaisuutta.
”Oikeastaan kaikki suomalaiset ovat kaupunkilaisia”, Mäenpää sanoo. ”Avaran urbanismin silmälasein katsottuna myös pientaloelämä kaupunki¬rakenteen ulkopuolella on urbaania. On järkevämpää mieltää kaupungista riippuvainen, liikkuva ja sosiaalisilta kontakteiltaan monipuolinen elämäntapa kaupunkilaiseksi kuin maalaiseksi, vaikka asumisen ulkoiset olot olisivat piirteiltään epäurbaanit. Toiminta, käytännöt ja arki ratkaisevat, ei miljöö ja identiteetti.”
Vastuu ihmisistä ja ympäristöstä kuuluu myös yrityksille
Uudessa kirjassa asiantuntijat analysoivat rakentavasti talouselämän ajattelu- ja toimintatapoja
Elämme maailmassa, jossa vakavat ympäristöongelmat ja sosiaaliset epäkohdat uhkaavat ihmisten hyvinvointia ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia. Ongelmien ratkomiseksi poliittiset toimet eivät riitä, vaan on muutettava myös talouselämän ajattelu- ja toimintatapoja. Nyt ilmestyvässä tietoteoksessa Vastuullinen liiketoiminta kansainvälisessä maailmassa (Gaudeamus 2011) asiantuntijat paneutuvat yritysvastuun ulottuvuuksiin. Kirjan ovat toimittaneet Maria Joutsenvirta, Minna Halme, Mikko Jalas ja Jukka Mäkinen.
”Suomalainen keskustelu yritysvastuusta kaipaa nykyistä monipuolisempaa, tutkimukseen pohjautuvaa tarkastelua, jossa eritellään vastuullista liiketoimintaa paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä kartoitetaan sen tulevaisuutta”, kirjan toimittajat sanovat. He tuovat keskusteluun myös julkisen ja kolmannen sektorin roolit. ”Yritysvastuuta ei voi tarkastella erillään muista yhteiskunnan vastuunkannon mekanismeista.”
”Yritykset tekevät moraalisia päätöksiä, jotka vaikuttavat paljon yhteiskuntien kehitykseen ja hyvinvointiin. Ne päättävät jatkuvasti esimerkiksi siitä, minkälaisia tuotteita ja palveluita yhteiskuntaan kehitetään, mihin yrityksien toimipisteet perustetaan, keitä ja millaisin ehdoin niihin palkataan ja miten avoimesti yritykset viestivät toiminnastaan.”
Television inhokit ja idolit ovat tärkeä osa kulttuurista muistia
Uudessa kirjassa tutkijat kysyvät, miten televisio esittää todellisuutta, muistia ja historiaa
Televisio on säilyttänyt asemansa tärkeänä ja suosittuna mediumina huolimatta 1900-luvun lopun mediakulttuurin murroksista. Muutoksesta onkin tullut osa television kulttuurista identiteettiä. Samalla television muuttuvien muotojen ymmärtämisestä ja kriittisestä tarkastelusta on tullut erityisen tärkeää kulttuurista pääomaa.
Mediatutkijat Sari Elfving ja Mari Pajala ovat toimittaneet kirjan Tele-visioita – Mediakulttuurin muuttuvat muodot (Gaudeamus 2011). Teos tutustuttaa televisiotutkimuksen peruskäsitteisiin, televisio-ohjelmien tärkeimpiin muotoihin ja niiden historialliseen kehitykseen. Suomalaista televisiokulttuuria tarkastellaan kirjassa varhaisvuosilta nykyhetkeen sekä julkisen palvelun että kaupallisen television näkökulmasta.
”Televisio puhuttelee katsojiaan kansalaisina ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä käsittelevässä draamassa, poleemisissa keskusteluohjelmissa tai tulkitessaan historiaa erilaisissa asiaohjelmissa. Televisiosta on muodostunut esimerkiksi fiktiosarjojen kautta pysyvyyden, jatkuvuuden ja tuttuuden kokemuksien tuottaja”, Elfving ja Pajala sanovat.

Sosiaalisen toiminnan perusta (toim. Kotiranta, Niemi & Haaki)
Uudessa kirjassa asiantuntijat paneutuvat sosiaalisuuden ulottuvuuksiin
Sosiaalisuus on kompleksinen ja monimuotoinen ilmiö. Se kuuluu ihmiselämään ikiaikaisesti ja on samalla jotakin tavoiteltavaa ja hyvää, jonka liudentumisesta ollaan huolestuneita. Tuija Kotirannan, Petteri Niemen ja Raili Haakin toimittamassa uudessa tietoteoksessa Sosiaalisen toiminnan perusta (Gaudeamus 2011) sosiaalisuus avautuu monikerroksisena ilmiönä, jonka merkitykseen ja vaalimiseen havahdutaan usein vasta, kun se on jollain tavoin uhattuna.
”Sosiaalisuuden pohtiminen on tärkeää sosiaalialan työn perusajatuksen kirkastamiseksi ja sen sisällön ymmärtämiseksi”, tekijät sanovat. Sosiaalisen toiminnan perusta -teoksen keskeisin viesti on, että inhimillisen toiminnan ja hyvinvoinnin juuret ovat syvällä sosiaalisuudessa ja kasvavat siitä.
Teoksen sisältö:
1. Sosiaalisen muutos, monimuotoisuus ja tutkimus (Petteri Niemi, Tuija Kotiranta & Raili Haaki)
2. Sosiaalinen sosiaalipolitiikan historiassa (Mikko Mäntysaari & Tuija Kotiranta)

HYY Yhtymän toimitusjohtajaksi sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan talousjohtajaksi kesäkuussa valittu DI Mauri Laurila aloittaa tehtävässään tänään 15.8.2011.
”Opiskelijaomisteisen liiketoimintamme reseptinä on aito ja laajasti ymmärretty ympäristö-, sosiaalinen, kulttuurinen sekä taloudellinen vastuullisuus. Tämä luo pohjan kaikelle toiminnallemme monipuolisista opiskelijapalveluistamme liikekiinteistövuokraukseen ja sijoittamiseen. Se tekee meistä ainutlaatuisen ja tuo myös omaan työhöni uudenlaista haastetta ja mielenkiintoa uskottavasti rakennetulla arvopohjalla”, linjaa Mauri Laurila.
Hyvinvoinnin tutkijat jäljittävät hyvän elämän perusteita
Uudessa kirjassa suomalaiset asiantuntijat paneutuvat hyvinvoinnin kysymyksiin
Hyvinvointi on yksi yhteiskuntatieteiden, -filosofian ja -politiikan avainkäsitteistä. VTT, professori Juho Saaren toimittamassa uudessa tietoteoksessa Hyvinvointi (Gaudeamus 2011) suomalaiset talous- ja yhteiskuntatieteilijät sekä filosofit kartoittavat hyvinvointitutkimuksen perusteita, suuntauksia ja nykytilaa.
”Kaiken hyvinvointitutkimuksen peruskysymys on, mikä ja mitä on hyvä elämä”, Juho Saari toteaa. Tähän kysymykseen vastaamisessa tarvitaan tietoa monilta tieteenaloilta. ”Hyvinvointitutkimuksen edistymisen kannalta on erittäin tärkeää, että tieteenalat ovat vierailleet myös toistensa perinteisillä alueilla. Esimerkiksi sosiologit ovat pohtineet talouskasvun ja onnellisuuden suhdetta ja taloustieteilijät puolestaan hyvinvointivaltion ja onnellisuuden välisiä mekanismeja.”
Hyvinvointi-kirjassa todetaan, että useilla mittareilla mitattuna Suomi on eräs maailman parhaista maista, ja monella tapaa sen yhteiskunnalliset haasteet ovat edistyneen, hyvinvoivan yhteiskunnan haasteita.
Tiedote 21.6.2011
DI Mauri Laurila (s. 1962) on valittu HYY Yhtymän toimitusjohtajaksi sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan
talousjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään syksyllä 2011.
Mauri Laurila siirtyy tehtävään Petrasol Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Ennen Petrasolia hän toimi Aberdeen Property Investors Finland Oy:ssä rahaston kiinteistösijoitusjohtajana. Laurila tuo mukanaan vahvaa osaamista kiinteistöalan eri osa-alueilta.
”HYY Yhtymä on kiintoisa vahvan ja yhteisen arvopohjan omaava yrityskokonaisuus. Opiskelijat ovat osanneet yhdistää idealismin ja kyvyn tehdä pitkäjänteisiä yritystoimintaa koskevia päätöksiä toimivaksi reseptiksi. On ilo lähteä kehittämään tällaista liiketoimintaa”, kertoo Mauri Laurila.
Orientalismi on mielen takoma kahle
Edward W. Saidin Orientalismi ilmestyi suomeksi
Edward W. Saidin Orientalismi on jälkikoloniaalisen kritiikin avainteos. Vuonna 1978 alun perin ilmestynyt teos ilmestyi nyt suomeksi (Gaudeamus 2011) ja on yhä viiltävän ajankohtainen. Teoksen on kääntänyt suomeksi Kati Pitkänen.
Orientalismissa Said (1935–2003) tarkastelee länsimaisia käsityksiä orientista ja sen asukkaista. Ajatus itäisen maailman ”toiseudesta” on juurtunut syvälle länsimaiseen kulttuuriin. Sen ilmentymiä Said löytää niin antiikin Kreikan näytelmistä, 1800-luvun ranskalaisten kirjailijoiden teksteistä kuin siirtomaahallinnon johtohahmojen kirjoituksistakin. Esiin nousevat tyypilliset mielikuvat salaperäisistä itämaista, kiihkeistä itämaalaisista ja uhkaavasta islamista.
Saidin mukaan orientalismi – oppi idästä ja sen asukkaista – oli lännen tapa hallita orienttia ja jopa tuottaa se. Orientalismi nivoutui kiinteästi imperialismiin ja tuki sitä. Arvioidessaan orientalismin voimaa ja kestoa Said ammentaa myös omista kokemuksistaan länteen muuttaneena palestiinalaisena.
Kansleri ja filosofi Ilkka Niiniluoto puolustaa perustutkimusta ja tieteen etiikkaa
Uusi kirja sukeltaa yliopiston kiihkeisiin muutosvuosiin
Ilkka Niiniluoto on edennyt yliopistourallaan opiskelija-aktivistista teoreettisen filosofian professoriksi sekä yliopiston rehtoriksi ja kansleriksi. Hän on koonnut kirjaksi valikoiman puheita ja kirjoituksia kolmelta vuosikymmeneltä pitkän uransa varrelta. Teos Dynaaminen sivistysyliopisto (Gaudeamus 2011) ilmestyy nyt.
Dynaaminen sivistysyliopisto vie lukijan keskelle tiede- ja yliopistopolitiikan kiihkeitä vaiheita, joissa sivistysyliopiston sisäiset rakenteet ja hallinto ovat uusiutuneet vastaamaan valtion tulosohjauksen ja yhteiskuntasuhteiden muuttuneita vaatimuksia.
”Sivistysyliopiston traditio on edelleen yliopistolaitoksen tärkeä voimavara ja suunnannäyttäjä”, Niiniluoto sanoo. ”Tutkimuksen ja opetuksen vapaus ja yliopistojen itsehallinto ovat maamme perustuslakiin vahvasti kirjattuja oikeuksia. Perinteen vaaliminen ylläpitää ja lujittaa yliopiston yhteisöllisyyttä ja kykyä huolehtia perustehtävistään.”
Lemmikeistä on tullut muodin uhreja ja ekologisia ongelmia
Seppo Turunen pohtii kirjassaan lemmikkien elämää ja ihmisen luontosuhdetta
Professori, eläinfysiologian dosentti Seppo Turunen on perehtynyt kesyihin ja villeihin lemmikkieläimiimme biologian ja luonnonsuojelun näkökulmasta. Nyt ilmestyvässä kirjassaan Lemmikkielämää (Gaudeamus 2011) hän pohtii ihmisen eläinsuhdetta alkaen kesyttämisen historiasta ja päätyen ihmisen ja luonnonvaraisten eläinten rinnakkaiselon kysymyksiin.
Ihmisen eläinsuhteen moderni ja nurja puoli näkyy Turusen mukaan kaikkein selvimmin siinä, miten lemmikkieläinten jalostus on vaikuttanut eläinten terveyteen. ”Jalostuksen jatkuessa ja saadessa yhä merkillisempiä tavoitteita lemmikeistä on tullut monesti alkuperäisten kantamuotojensa irvikuvia lukuisine perinnöllisine sairauksineen. Koirilla ongelma on pahin.”
”Koiranomistajat ovat osattomia lemmikkiensä ongelmiin; he ovat ehkä tahtomattaan tai harhaan johdettuina joutuneet omaishoitajiksi ja tekevät parhaansa hoidokin auttamiseksi. Vastuutahot löytyvät koirankasvattajista, näyttelyjen ylläpitämästä muotokilpailusta ja kennelklubien sääntöjä ylläpitävistä tahoista.”
”Rinnan lemmikkiharrastuksen yleistymisen kanssa näkyy toisenlainen suuntaus: ihmisten vieraantuminen luonnonvaraisista eläimistä siinä missä tavallisista metsäpuista ja muista kasveista.”
Uutta tietoa terveydenhuollon perustasta:
Terveysalan ammatit ja koulutus (toim. Anne Laiho & Tarita Ruoholinna)
Terveysala kohtaa uusia haasteita jatkuvasti. Miten koulutus vastaa oppimisen ja työelämän vaatimuksiin? Miten ammattilaisten osaamista voitaisiin hyödyntää parhaiten? Miten määritellään uusien työntekijäryhmien ammatillisuus, esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten hoitajien ja lääkäreiden?
Anne Laihon ja Tarita Ruoholinnan toimittama uusi tietoteos Terveysalan ammatit ja koulutus (Gaudeamus 2011) analysoi alan ammattien ja koulutuksen vuorovaikutusta ammattijärjestöjen, koulutusinstituutioiden, terveydenhuoltojärjestelmän sekä politiikan eri toimijoiden kanssa. Teos kertoo erilaisten ammatillisuuskäsitysten välisistä yhteentörmäyksistä ja siitä, miten rajanvedot eriarvoistavat työelämää tai sulkevat siitä ulos.
Monitieteinen teos soveltuu kasvatustieteen, hoitotieteen ja lääketieteen, yhteiskuntatieteiden sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ja tutkijoille. Samalla se tarjoaa välineitä terveysalan ammattien itseymmärryksen ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Se on tarpeellista luettavaa myös alan päättäjille ja suunnittelijoille.

Ravintolasektorilla noin viidesosa syötäväksi tarkoitetusta ruuasta päätyy biojätteeseen. Hävikkiä syntyy ravintoloiden keittiöissä ruuan valmistuksen yhteydessä, tarjoilutähteenä etenkin linjastoruokailussa sekä ruokailijoiden lautastähteenä.
MTT:n Foodspill-hankkeessa selvitettiin Suomen ravintolasektorilla syntyvän ruokahävikin määrää, syitä ja vähennyskeinoja. Hävikin määrää tutkittiin syksyllä 2010 yhteensä 72 ravintolassa tai ruuan tarjontapisteessä toteutetuissa punnitustutkimuksissa. Yksi hankkeen ravintola-alan yhteistyöyrityksistä on UniCafe.
Osana tutkimusta UniCafen ruokahävikin syitä ja vähentämiskeinoja kartoitettiin myös keväällä 2011 henkilökunnan yhteisissä työpajoissa. Saatujen tulosten pohjalta mietimme konkreettisia keinoja biojätteen määrän vähentämiseksi. Biojätteen määrän kehitystä seurataan kaikissa ravintoloissamme edelleen päivittäin.
Notkeassa julkisuudessa titaanit tutisevat
Anu Kantola toimitti kirjan muuttuvasta julkisuudesta ja skandaaleista Suomessa
Nopeassa ja ärhäkässä mediakulttuurissamme kilpailu katsojista, lukijoista ja klikkauksista kiihtyy ja julkiset kohut heittelevät niin poliitikkoja kuin talouselämän päättäjiäkin. VTT, yliopistonlehtori Anu Kantola toimitti tietoteoksen julkisen elämän muutoksista ja yhteiskunnan eliittejä koskevista skandaaleista Suomessa viime vuosikymmenillä. Teos Hetken hallitsijat (Gaudeamus 2011) ilmestyy nyt.
”1970-luvulta lähtien yhteiskunnat ovat vapautuneet, keskiluokkaistuneet ja moniarvoistuneet”, Anu Kantola sanoo. ”Vakaat rakenteet ja instituutiot ovat notkistuneet: tuotantorakenne, ammatit, poliittiset aatteet, perhemuodot, identiteetit ja kulttuuri ovat jatkuvassa liikkeessä.”
Notkeammassa 2000-luvun yhteiskunnassa monet julkiset auktoriteetit ja instituutiot – kansallisvaltio, luokkapuolueet, yleisradioyhtiöt, televisiokanavat, sanomalehdet ja laatujournalismi – on kyseenalaistettu, yhteiskunnan eliittien elämä on käynyt entistä arvaamattomammaksi ja kansalaisten merkitys on kasvanut. ”Poliitikot joutuvat kamppailemaan näkyvyydestä uusin keinoin ja metsästämään liukkaiksi käyneitä liikkuvia äänestäjiä”, Kantola toteaa.
Holger Thesleff syventyy kirjassaan Platonin arvoitukseen
Platon (n. 426–347 eKr.) on maailmanhistoriallinen kreikkalainen vaikuttaja, joka on toistuvasti käynyt läpi kaikki todellisen klassikon kohtalot: korokkeelle nostamisen, unohduksen, äkillisen ajankohtaistumisen kerta toisensa jälkeen, lukemattomat tulkinnat ja väärinymmärtämiset. Emeritusprofessori Holger Thesleff syventyy paradoksaalisen moniselitteisen Platonin filosofiaan nyt ilmestyvässä teoksessaan Platonin arvoitus (Gaudeamus 2011).
Platonin arvoitus on perusteellinen yleisesitys Platonin filosofiasta sekä sen keskeisimmistä ulottuvuuksista ja ongelmista. ”Ajattelijana Platon harvoin kirjoitti täsmälleen, mitä ajatteli, ja jo siinä hän eroaa oppilastaan Aristoteleesta”, Thesleff sanoo.
”Platonin dialogien moniulotteisuus, taiteellisuus ja joskus yllättävä leikkisyys tuottavat lukijoille päänvaivaa. Kaikkialla hänen teksteissään tuntuu olevan jotakin, joka ei täsmää. Platonia tutkittaessa on vaikea välttää niin ihastusta kuin ihmettelyäkin.”
HYY Yhtymän ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tavoitteena on valita lähikuukausien aikana HYY Yhtymälle uusi toimitusjohtaja, joka toimii samalla ylioppilaskunnan talousjohtajana. Tehtävä vapautuu kesäkuussa, kun Heikki Härö lopettaa yhtymän palveluksessa. Tavoitteena on, että uusi toimitusjohtaja aloittaa työnsä syksyllä 2011.
Heikki Härö on jäänyt 11.4.2011 lomalle eikä hän enää palaa töihin. Toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa 11.4.2011 alkaen varatoimitusjohtaja Marjo Berglund aina siihen asti kun uusi toimitusjohtaja aloittaa.
Toimitusjohtajavalintaa valmistelee HYY Yhtymän hallitus. Tehtävään etsitään henkilöä sekä julkisen haun että suorahaun kautta ja valintaprosessissa hallitusta avustaa Heidrick & Struggles.
Koska valittava henkilö toimii kaksoisroolissa, on päätösprosessi monipolvinen: HYY Yhtymän hallitus ehdottaa henkilöä uudeksi toimitusjohtajaksi ylioppilaskunnan hallitukselle. Jos ylioppilaskunta on ehdotetun henkilön kannalla, se vie asian ylioppilaskunnan edustajistoon, joka tekee asiassa lopullisen päätöksen.
Lisätietoja hakuprosessista antaa Olli Nokso-Koivisto, HYY Yhtymän hallituksen puheenjohtaja, p. 050 595 2408.
Ristiriitojen ja mullistusten Kuuba jatkaa suurten yhteiskunnallisten muutosten tiellä
Pauliina Raento kirjoitti perusteoksen Kuubasta
Kuuba on vahvojen kontrastien, ristiriitojen ja jännitteiden maa, jonka vaiherikasta historiaa luonnehtivat jatkuva muutos ja poliittiset äkkikäänteet, suunnaton vauraus, äärimmäinen köyhyys ja aseelliset konfliktit. Kulttuurimaantieteen professori Pauliina Raennon nyt ilmestyvä tietoteos Kuuba: maa, kansa, yhteiskunta (Gaudeamus 2011) on perusteos kuubalaisesta yhteiskunnasta ja nyky-Kuuban polttavimmista kysymyksistä.
”Kuuba jatkaa suurten yhteiskunnallisten muutosten tiellä”, Pauliina Raento toteaa. Vuoden 2010 lopulla saarella kuhisi, sillä Kuuban kommunistisen puolueen kuudetta, 16.–19.4.2011 järjestettävää yleiskokousta oli alettu valmistella. Edellinen kokous pidettiin vuonna 1997, ja sittemmin kuudetta kokousta on jo kahdesti lykätty määrittelemättömäksi ajaksi.
”Lukuisten ruohonjuuritasolla kokousta valmistelevien keskustelutilaisuuksien ja joulukuun kansalliskokouksen asialistalla oli talouspolitiikan laaja uudelleenarviointi”, Raento kertoo. Kansalliskokoukselle puhuneen Raúl Castron mukaan sosialismi säilyy kansallisen 'vapauden ja itsenäisyyden takeena', mutta sen käytäntöjä 'on mukautettava' kansalaisten tarpeisiin vastaamiseksi ja valtion toiminnallisuuden säilyttämiseksi.
Suomi suossa, so what – Mikä on kielemme kohtalo?
Minne menet, suomen kieli? Englanti elämöi, ja kielen normeista viis veisataan. Puhekieli ja slangi valtaavat alaa, virkatekstien ontto hölynpöly raastaa hermoja, ja yleinen piittaamattomuus rehottaa. Onko jo aika kirjoittaa suomen kielen kuolinilmoitus?
Uudessa tietokirjassa Kielemme kohtalo (Gaudeamus 2011) kirjavoituvaan kielimaisemaamme ja uuteen suomeen sukeltavat suomen kielen tutkijat Vesa Heikkinen ja Harri Mantila.
”Suomi on maailman noin 6 000 kielen joukossa suuri kieli”, Heikkinen ja Mantila huomauttavat. ”Suomella on jo lähes 500 vuotta ollut kirjakieli, ja kielellämme voi hoitaa kaikki asiansa tässä maassa. Tässä mielessä suomella ei ole hätää.”
”Toisaalta kielimaisemamme ja kieliasenteemme ovat myllerryksessä tavalla, joka tekee suomenkin kohtalon ennustamisen vaikeaksi. Esimerkiksi tieteessä ja taloudessa englanti on jo ohittamassa suomen. Suomen yleiskieltä – normin¬mukaista kirjakieltä – käytetään entistä harvemmin ja entistä harvemmissa yhteyksissä. Siltä vievät tilaa yhtäältä englannista ja muista kielistä omitut sanat ja puhetavat, toisaalta murteet ja yleinen puhekielisyys sekä kolmanneksi erilaiset asiantuntijain erikoiskielet.”
HYY Yhtymän vuosi 2010 -julkaisun sähköinen versio on valmistunut. Vuosikatsaukseen on tänä vuonna lisätty vastuullisen toiminnan asioita, joten se toimii myös vastuuraporttinamme. Tutustu siihen sekä tilinpäätökseemme 2010 täällä.
HYY Yhtymän toimitusjohtajahaku on käynnissä. Tehtävä vapautuu kesäkuussa 2011 kun nykyinen toimitusjohtaja Heikki Härö lopettaa HYY Yhtymän palveluksessa.
Helsingin Sanomissa oli sunnuntaina 3.4.2011 toimitusjohtajan hakuilmoitus:
HYY Yhtymän toimitusjohtajan hakuilmoitus.pdf (04.04.2011 15:15)

Tietokoneiden käytöstä on tullut inhimillisen olemassaolon muoto
Uusi kirja selvittää perusteellisesti ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta
Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus (human–computer interaction) on uusi tieteenala, joka tarkastelee tietotekniikkaa ihmisen, käyttäjän, näkökulmasta. Suomalaiset tutkijat kirjoittivat aiheesta perusteoksen Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus (Gaudeamus 2011). Teoksen on toimittanut FT Antti Oulasvirta.
”Tietotekniikan räjähdysmäisen kehityksen takia ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksesta on tullut eräs tärkeimmistä ja nopeimmin kasvavista tutkimusongelmista”, Antti Oulasvirta sanoo. ”On tuskin inhimillisen toiminnan aluetta, jossa tietokoneita ei hyödynnettäisi ainakin epäsuorasti. Voidaan jopa sanoa, että tietokoneiden käytöstä on tullut inhimillisen olemassaolon muoto.”
Oulasvirta toteaa, että tietokone on kaikista ihmisen työkaluista monikäyttöisin. ”Tietokoneen läpimurto perustui sen joustavuuteen. Vaikka tietokoneen käyttömahdollisuuksia on äärettömästi, mielekkäitä käyttötapoja on kuitenkin rajallinen määrä. Tietotekniikan kehityksen kynnyskysymykseksi on siten noussut ihminen ja käyttäjä: Mitä ihmiset tarvitsevat ja mitä he ovat valmiita hyväksymään? Mikä on heille mielekästä ja käytettävää? Miten tietotekniikasta voidaan kehittää ihmisille sopivampaa? Mitkä ovat tietokoneistumisen seuraukset?”.

Uusi kirja tutkimuksen tekijöille: Tutkimusmatkalla (toim. Holma & Mälkki)
Millä tavalla kasvatustieteessä käytettyjä filosofisia lähestymistapoja, teorioita ja tutkimusmenetelmiä voidaan arvioida? Mikä ylipäätään on teorian rooli tutkimuksessa?
Katariina Holman ja Kaisu Mälkin toimittamassa uudessa tietoteoksessa Tutkimusmatkalla – Metodologia, teoria ja filosofia kasvatustutkimuksessa (Gaudeamus 2011) etsitään vastauksia näihin kysymyksiin. Lisäksi siinä esiteltyjen tutkimusten välityksellä lukija pääsee aitiopaikalta seuraamaan, miten ja miksi tutkijat ovat työnsä arjessa valintojaan tehneet.
Kirja sopii erityisesti kasvatustieteen metodologiasta kiinnostuneille lukijoille, mutta teoksessa käsiteltävät kysymykset ovat kaikille tutkijoille tärkeitä tutkimussuuntauksesta riippumatta.
Teoksen sisältö: Katariina Holma & Kaisu Mälkki: Tutkimusmatkalle

Rasismi tihkuu poliittiseen keskusteluun
Vesa Puurosen tietoteos Rasistinen Suomi on tutkijan syväsukellus arkielämän ja rakenteiden rasismiin
Rasismiin, maahanmuuttopolitiikkaan ja monikulttuurisuuteen laajasti perehtynyt sosiologi, YTT Vesa Puuronen on saanut valmiiksi tietoteoksen Rasistinen Suomi (Gaudeamus 2011). Tutkimuskirjallisuuteen, muihin teksteihin ja haastatteluaineistoihin perustuvassa teoksessaan Puuronen pureutuu rasismin käsitteeseen ja analysoi erilaisia rasismin ja syrjinnän muotoja Suomessa.
”Arkielämän rasismi rodullistaa ihmisiä muun muassa pilkkanimillä, sanattomilla viesteillä ja väkivallalla. Rakenteellinen rasismi jakaa rodullistetut ihmiset yhteiskunnallisiin asemiin ja takaa sen, että valta säilyy valkoisella enemmistöllä”, Puuronen sanoo.
”1990-luvun etninen moninaistuminen mursi myytin Suomesta etnisesti ja kulttuurisesti poikkeuksellisen yhtenäisenä maana. Se myös toi esille syvälle suomalaiseen yhteiskuntaan juurtuneet etniset ja kulttuuriset ennakkoluulot sekä rasismin.”
Käsikirja talouden ilmiöitä tutkiville:
Talous ja yhteiskuntateoria I: Vanhan maailman talous ja suuri murros (Gaudeamus 2011)
VTT Risto Heiskalan ja KTT Akseli Virtasen toimittama kolmiosainen Talous ja yhteiskuntateoria tarkastelee yhteiskuntateoreettisia ja filosofisia tapoja ymmärtää talous. Teossarja esittelee taloudellisen ajattelun teemoja aikakausien ja kulttuurien vaihdellessa. Se antaa perustiedot taloudesta antiikin ja keskiajan ajattelussa, poliittisen taloustieteen klassikoista, sosiologian ja taloustieteen klassisista ja moderneista esityksistä sekä näiden kritiikistä.
Teossarjan nyt ilmestynyt ensimmäinen osa Talous ja yhteiskuntateoria I: Vanhan maailman talous ja suuri murros (Gaudeamus 2011) seuraa talouden ja yhteiskunnan suhdetta sekä taloudellisen ajattelun vaiheita esivaltiollisista yhteiskunnista antiikin kautta keskiajalle ja islamilaiseen maailmaan sekä 1700-luvulta alkaneeseen ”suureen murrokseen”. Murroksen myötä vanhan maailman moraalis-poliittinen rakenne murtui. Sen korvasi modernin maailman talouskeskeinen ajattelu ja yhteiskunnallinen käytäntö: pappien ja sotilaiden maailmasta siirryttiin kauppiaiden maailmaan.
Earth Hour on WWF:n maailmanlaajuinen ilmastotempaus, jossa sammutetaan valot tunnin ajaksi maaliskuun viimeisenä lauantaina eli 26.3.2011 klo 20.30 – 21.30.
HYY Yhtymä on jälleen mukana Earth Hourin vietossa. HYY Kiinteistöt sammuttaa mainosvalojaan Kaivotalosta sekä ulkovaloja Leppäsuon kiinteistöissä. Lisäksi olemme innostaneet omaa henkilöstöämme mukaan tempaukseen.
Tempauksen tarkoituksena on innostaa ihmisiä toimimaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja viedä päättäjille viestiä siitä, että konkreettisia päätöksiä tarvitaan.
Tule sinäkin mukaan! Lue lisää: www.earthhour.fi.
Tiedote 11.3.2011
HYY Yhtymän toimitusjohtaja Heikki Härö siirtyy talon ulkopuolelle. Samalla hän pyytää eroa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan talousjohtajan tehtävästä. Härö lähtee HYY Yhtymästä kesäkuun alussa.
Härö on toiminut tehtävässään vuoden 2008 alusta lähtien. Tänä aikana Härö on keskittynyt modernisoimaan yhtymän toimintakulttuuria ja luomaan strategiaa uudelle vuosikymmenelle. "Olen kauteni aikana kehittänyt HYY Yhtymän liiketoimintaa. Nyt on kuitenkin yhtymälle ja minulle uusien haasteiden aika", kommentoi Heikki Härö.
Uuden toimitusjohtajan rekrytointi on käynnissä.
Lisätietoja:
HYY Yhtymän hallituksen puheenjohtaja Olli Nokso-Koivisto, p. 050 595 2408, olli.nokso-koivisto(at)hyy.fi
Heikki Härö, p. 050 326 8800, heikki.haro(at)hyy.fi
Pienet keksinnöt voivat taltuttaa maailman nälän
Maailman tila 2011: Nälkä vaeltaa myös kaupunkeihin
”Maailmassa tuotetaan nykyisin enemmän ruokaa kuin koskaan aiemmin, mutta samalla nälkäisiä on enemmän kuin koskaan. Syy tiedetään”, alkaa Worldwatch-instituutin vuosiraportti Maailman tila 2011: Kuinka maailma ruokitaan (Gaudeamus 2011). ”Liian kauan on keskitytty vain lisäämään ruoan tuotantoa piittaamatta siitä, kuka ruokaa saa ja millä hinnalla tai miten ruoan tuotanto vaikuttaa ympäristöön pitkällä aikavälillä.”
Ruokapula on erityisen vaikea Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa kamppaillaan köyhyyden, kuivuuden ja ehtyvän maaperän kanssa. Maailman tila 2011 esittelee runsaasti viljelyä tehostavia menetelmiä tihkukastelusta kattoviljelmiin ja peltometsäviljelyyn. ”Köyhät afrikkalaisviljelijät osoittavat, että innovaatioita syntyy myös maailman köyhimmissä yhteisöissä. Ne voivat vaikuttaa ihmisiin ja maapalloon vahvemmin kuin monet uusimmat huipputekniset uudistukset”, sanoo Worldwatch-instituutin pääjohtaja Christopher Flavin.

Oy Suomen Lyyra Ab ja Helsinki Education and Research Area (HERA) ovat käynnistäneet opiskelija-asumista edistävän kehittämishankkeen vuosille 2011–2013. Aiesopimus hankkeesta allekirjoitettiin 3.2.2010. Hankkeen tavoitteena on koota opiskelijoiden asumispalvelut yhteen osoitteeseen ja kasvattaa Lyyra.fi -palveluportaalin asunnonvälityksen volyymia merkittävästi. Näin voidaan parantaa korkeakouluopiskelijoiden asuntotilannetta.
Opiskelijoiden asuntotilanne on korkeakoulukaupungeissa ja varsinkin Helsingin seudulla haasteellinen. Eri korkeakoulut ja ylioppilaskunnat ovat tahoillaan tehneet pitkään työtä asumispalvelujen ja –tiedon jakamiseksi opiskelijoille. Uudessa hankkeessa voimavaroja saatetaan yhteen. – Ylioppilaskuntien Lyyra.fi:ssä voi jo nyt ilmoittaa ja hakea vuokra-asuntoa tai etsiä kämppäkaveria ilmaiseksi ja kolmella kielellä, muistuttaa toimitusjohtaja Sallamaari Repo.
Vuoden tiedekirja -palkinto 2010 on myönnetty filosofian tohtori Helena Hallenbergille ja filosofian tohtori Irmeli Perholle
teoksesta Ruokakulttuuri islamin maissa. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Kunniamaininnan saivat Teemu Rintala ja Veikko Rinne teoksestaan Suomen luteet – johdatus luteiden mielenkiintoiseen maailmaan (Hyöteistarvike Tibiale).
Palkintoraadin perusteluiden mukaan Helena Hallenbergin ja Irmeli Perhon kirjoittamassa teoksessa nostetaan oivaltavalla tavalla esiin maailman toiseksi suurimman uskontokunnan historian, kulttuurin ja yhteiskunnalliset olot nimenomaan sen ruokakulttuurin kautta.
Sokeroitu markkinaonni ei pelasta modernia ihmistä
Yleisutelias professori kirjoitti kirjan arjen ilmiöistä
Suomalaisten sata vuotta sitten Kanadan lounaiskolkkaan perustamaan Sointulan siirtokuntaan päätettiin hankkia piano. Pianoa noutamaan lähetetty siirtokunnan toinen johtohahmo päätyi kuitenkin ostamaan kymmenen lehmää. Kiistahan siitä syntyi: tuottaisiko lehmälauma hyvää elämää yhtä paljon kuin piano? Sosiaaligerontologian professori Antti Karisto aloittaa tästä kysymyksestä kirjoituskokoelmansa Yksi piano vai kymmenen lehmää? – Kirjoituksia arjen ilmiöistä (Gaudeamus 2010). Käsitykset hyvinvoinnista iskeytyvät nyky-yhteiskunnassa yhteen samaan tapaan kuin Sointulassa.
”Tutkijana olen pikemmin yleisutelias kuin johonkin kohteeseen uppoutunut spesialisti”, Karisto sanoo. Niinpä Yksi piano vai kymmenen lehmää -kirjan aiheet vaihtelevat elämysnälästä ja onnen etsinnästä kesämökkielämään, kelloihin ja kalentereihin, tupakantuskaan ja vanhuuden kammoon. ”Yhteistä on arjen ilmiöiden ihmettely, ankkureina aika ja paikka.
Perjantaina 26.11.2010 eli HYYn 142. vuosipäivänä vihittiin käyttöön ylioppilaskunnan uusin talo, Villa Kuunari. Posket
hehkumaan saava noin 10 asteen pakkanen ja kirkas auringonpaiste vastaanottivat vieraat jo hienoisesti jäätyneen meren äärelle. Lämminhenkisessä vihkiäistilaisuudessa oli noin 50 vierasta.
Talon vihki käyttöön ylioppilaskunnan puheenjohtaja Maija Jäppinen. Maija muisteli talon ostoa edeltäviä keskusteluja talon tarpeellisuudesta ylioppilaskunnalle. Lisäksi Maija kiitti kaikkia talon hankintaan ja kunnostukseen osallistuneita.
Maija Jäppisen puhe kokonaisuudessaan
Uusi ylioppilastalo täyttää sata vuotta 26.11.2010. Armas Lindgrenin ja Wivi Lönnin suunnittelema, alun perin nimellä Osakuntatalo tunnettu opiskelijoiden toinen koti on historiansa aikana toiminut monessa roolissa. Talon akateeminen osa on alusta lähtien ollut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja muiden opiskelijajärjestöjen käytössä, mutta ”Uuden” liiketiloissa on sadan vuoden aikana ehtinyt toimia niin elokuvateattereita, hotelleja, ravintoloita kuin autokauppakin. Talon rakentaminen pakotti kieliriitojen repimät ylioppilaat yhteistyöhön ja opettelemaan yritystoiminnan lainalaisuuksia, ja kiinteistöhankkeiden myötä ylioppilaskunnasta onkin sittemmin tullut vaikutusvaltainen taloudellinen toimija.
Kaikkien tuntema Vanha ylioppilastalo puolestaan täyttää 140 vuotta samana päivänä, 26.11. Helsingin sydämessä sijaitsevat ylioppilastalot ovat yhdessä kiinteä osa useiden ylioppilaspolvien historiaa ja elämää. Niiden tiloissa on vuosikymmenten aikana juhlittu, politikoitu, rakastuttu, parannettu maailmaa ja opiskeltu elämää, ja niiden suojissa on kasvanut lukuisia yhteiskuntamme merkkihenkilöitä.

Gaudeamuksen Itämeren tulevaisuus on valittu vuoden 2010 Tieto-Finlandia-palkintoehdokkaaksi.
23. Tieto-Finlandia-ehdokkaiden valintalautakuntaan kuuluivat Kirjakauppaliiton kunniapuheenjohtaja Stig-Björn Nyberg puheenjohtajana ja muina jäseninä toimittaja Anna Paljakka ja Itä-Suomen yliopiston kirjastonjohtaja, FT Jarmo Saarti.
Lopullisen voittajan asetetuista ehdokkaista valitsee valtiotieteen tohtori Sinikka Salo. Voittaja julkistetaan 18. marraskuuta.
Tutustu tarkemmin Itämeren tulevaisuus –teokseen Gaudeamuksen sivuilla.
Kestävä kehitys korostuu kiinteistö- ja rakennusalalla yhä enemmän. Tästä syystä alan toimijat ovat nähneet tarpeelliseksi tiivistää yhteistyötä ja luoda yhtenäisiä toimintatapoja. Suomeen on perustettu 19.4.2010 uusi yhdistys, Green Building Council Finland (FIGBC).
Yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä ovat mm. rakennettuun ympäristöön liittyvien kestävän kehityksen käytäntöjen ja kiinteistöjen ympäristöluokitusten edistäminen, tiedon ja osaamisen välittäminen sekä keskustelun aktivointi.
HYY Yhtymä on palvelualan konserni, joka toimii kiinteistö-, majoitus- ja ravintola-, kustannus- ja verkkomedia-alalla. Lisäksi yhtymä harjoittaa sijoitustoimintaa. HYY Yhtymän omistaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY. Yhtymän liikevaihto vuonna 2009 oli 32,4 miljoonaa euroa.
Tarjoamme mielenkiintoisen tehtävän pitkäjänteisesti ja vastuullisesti toimivassa suomalaisessa palvelualan yrityksessä Helsingin ydinkeskustassa. Pääpaino monipuolisessa työtehtävässä on hallitusten ja muiden toimielinten kokousjärjestelyissä.
Odotamme sinun olevan ammattilainen, jolla on soveltuva koulutus ja usean vuoden aikana hankittu vankka kokemus assistentin tehtävistä.