Johdatus abstraktiin algebraan: Jokke Häsän ja Johanna Rämön uusi kirja johdattaa laskutoimitusten teoriaan

Algebra on laskutoimitusten teoriaa. Jokke Häsän ja Johanna Rämön uudessa kirjassa Johdatus abstraktiin algebraan (Gaudeamus 2012) esitellään nykyaikaisen abstraktin algebran peruskäsitteet ja niiden lainalaisuudet.

Johdatus abstraktiin algebraan lähtee liikkeelle laskutoimitusten yleistämisestä lukualueiden ulkopuolelle ja johdattaa lukijan erilaisten laskusääntöjen määrittämien algebrallisten rakenteiden maailmaan. Esitystapa perustuu perinteiseen jaotteluun, jossa algebrallisista rakenteista esitellään ryhmät, renkaat ja kunnat. Sisältöä on elävöitetty runsailla esimerkeillä, kuvilla ja harjoitustehtävillä. Lukija huomaa pian laskevansa yhteen niin lukuja ja kirjaimia kuin hedelmiä tai erilaisia korttipakan sekoitustapoja.

”Abstraktin algebran kannalta kiinnostavaa ei ole se, lasketaanko luvuilla, funktioilla vai jollain aivan muulla. Sen sijaan laskutoimituksia pyritään luokittelemaan niiden ominaisuuksien perusteella. Tällaisen yleistämisen etuna on, että lukujen yhteydessä opittuja sääntöjä päästään soveltamaan uusissa, toisinaan ennalta-arvaamattomissakin tilanteissa”, Häsä ja Rämö sanovat.

Työssä viihtyminen on ajatuksena uusi

Suomi on muutamien viime vuosikymmenien aikana muuttunut navetanhajuisesta talonpoikaisvaltiosta teollisuusvaltioksi ja nykyiseksi palvelu- ja tietoyhteiskunnaksi. Maan elinkeinorakenteen ja työn luonteen muutokseen kiinnittyy professori Petteri Pietikäisen toimittama uusi tietoteos Työstä, jousta ja jaksa – Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus (Gaudeamus 2011). Teos julkaistaan yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa.

”Tämän teoksen kirjoittajat eivät julista yhtä totuutta työstä ja hyvinvoinnista”, Pietikäinen sanoo. ”Yhteistä heille on empatia tutkimuskohteina olevia ihmisiä kohtaan, olivat nämä sitten unettomuuden uuvuttamia vuorotyöläisiä, määräaikaisissa tehtävissä sinnitteleviä pätkätyöläisiä, stressistä ja masennuksesta kärsiviä naisia ja miehiä, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tai työn ja perheen välillä tasapainoilevia vanhempia.”

Afganistanin nykypäivän ymmärtäminen vaatii menneisyyteen katsomista

Päivittäin uutisissa esiintyy kansakunta tai valtio, joka itsenäistymisestään 1700-luvulta on tunnettu Afganistanina. Maan historiasta tiedetään kuitenkin länsimaissa vähän, ja tätä puutetta paikkaamaan Andrei Sergejeff kirjoitti kirjan Afganistanin historia (Gaudeamus 2011). Nyt ilmestynyt teos on maailman mittakaavassakin yksi harvoista aihetta käsittelevistä kokonaisesityksistä. Se on samalla värikäs matka mahtavien korkeakulttuurien sekä lukuisten etnisten ja poliittisten ryhmittymien vuosituhantiseen kamppailuun tämän alueen herruudesta.

”Väkivaltaisen lähihistoriansa perintönä Afganistanin kehittymistä jarruttaa tällä hetkellä kolme toisiinsa kietoutunutta perusongelmaa: heikko keskushallinto, huumetalouden ylikorostunut rooli sekä hallitusta vastustavat aseelliset ryhmät”, Sergejeff sanoo. ”Koska nämä piirteet ruokkivat toisiaan, maan rauhoittuminen lyhyellä aikavälillä on hyvin epätodennäköistä.”

Itä-Eurooppa on matkalla länteen

Keskellä Eurooppaa, Itämereltä Välimerelle ja Mustallemerelle ulottuvalla vyöhykkeellä sijaitsee pienten ja keskisuurten maiden ketju, joka jää lännen ja idän suurten valtioiden, ennen kaikkea Saksan ja Venäjän väliin. Maat ovat muovautuneet suurvaltojen muodostamien geopoliittisten mannerlaattojen saumakohdassa, jonka jännitteet ja järistykset ovat väistämättä heijastuneet alueen historiaan ja sen kansojen elämään.

VTT Jouni Järvinen ja professori Jouko Lindstedt kokosivat ajantasaisen tietopaketin 19 itäisen Keski-Euroopan, Baltian ja Balkanin maasta. Nyt ilmestyvässä kirjassa Itä-Eurooppa matkalla länteen (Gaudeamus 2011) esitellään Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari, Romania, Moldova, Slovenia, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia, Montenegro, Albania, Kosovo, Bulgaria, Makedonia ja Kreikka. Kunkin maan historiasta ja kulttuurista tuodaan esille ne seikat ja tapahtumat, jotka ovat merkityksellisiä myös nykyään ja kuuluvat maan kansalaisten yleissivistykseen. Lisäksi teos tarjoaa perustiedot maiden kielistä ja kirjallisuudesta.

Kirsti Ekonen ja Sanna Turoma (toim.): Venäläisen kirjallisuuden historia. Gaudeamus 2011.

Teoksen kirjoittajat: Kirsti Ekonen, Tomi Huttunen, Elina Kahla, Marja Rytkönen, Timo Suni ja Sanna Turoma.

Venäläisen kirjallisuuden historia on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys venäläisen kirjallisuuden tuhatvuotisesta historiasta. Siitä löytyvät perustiedot tärkeimmistä venäläisistä kirjailijoista ja klassikkoteoksista, tyylikausista sekä kirjallisuuden lajien kehityksestä. Lisäksi tarkastellaan kirjailijan ammatin vakiintumista ja kehitystä sekä lukijakulttuurin muutoksia. Huomiota saavat myös populaarikirjallisuus ja lastenkirjallisuus, ja teos nostaa esille monissa kirjallisuushistoriallisissa katsauksissa sivuun jääneitä naiskirjailijoita. Teos perustuu uusimpaan kirjallisuushistorialliseen tutkimukseen.

Venäläistä kirjallisuushistoriaa tarkastellaan laajassa yhteiskunnallisessa kehyksessä. Samalla teos avaa näkökulmia nyky-Venäjän yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Runsas kuvitus ja selkeät tietolaatikot elävöittävät kirjallisuushistoriallista kertomusta. Teos sopii sekä yleiseksi hakuteokseksi että oppikirjaksi.